Contact me

Haluatko antaa risuja vai kenties ruusuja?
Onko mielessäsi asia, jonka haluat kertoa?

Minuun voi, saa ja pitääkin ottaa yhteyttä marzchaer@hotmail.com

12 kommenttia:

  1. Moi!
    Sulla on todella mukava blogi! Kivoja postauksia ja vinkkejä on kiva lukea, kiitos näistä! :)

    VastaaPoista
  2. Moikka Elli ja kiitos palautteestasi! Pyrin kirjoittamaan sekä teille lukijoille että itselleni tärkeistä aiheista, ja ilahduttaa aina saada palautetta teiltä :)

    -Heidi

    VastaaPoista
  3. Hei, toi sun 14. päivän kirjotus on kyllä tosi liioteltu, että "joka kerta, kun piipahdit pukkarissa" paikalla en ollut mutta oon asiasta sen verran kuullu. Niin tosiaan oot kuullu tasan yhden keskustelun... Ja ainahan voi vaihtaa pukkaria, jos ei haluu olla sielä. Lisäksi sä oot olluprologissa äiti ja espanialaises. Eli sulla ei oo mitään käsitystä, että millasta on olla sokru (voisiko se olla HIEMAN raskaampi rooli). Että primaballerina on hyvä ja menee itteensä vaan. Jaa nii, ootko koskaan ollu lukios? Mmmm... Lukion kokeista ei olla noin vaan pois ja sitte mennä uusintaan. Lukio ei tosiaankaan oo mikään helppo koulu (nimim. kaksoistutkinnon suorittaja), vaikka niin näytät kuvittelevan. Sitäpaitsi! Mitä sä tiedät muitten elämästä ja paineista!?!?!?!!! Ei kannata nettiin kirjotella liioiteltuja versioita jostain, mistä on kuullu pienen pätkän ja kun ei ees tiedä asioista mitään.
    -Ex ballerina

    VastaaPoista
  4. Nii joo, pakko lisätä edelliseen tosta marttyyri jutusta...
    "Toinen näytös ei mennyt kovinkaan hyvin, varsinkaan coda. Mä huomasin heti miten pahasti olimme musiikista jäljessä. Mutta mitä sitä yksin voi tehdä, kun koko sakki on myöhässä? Lisäksi olen takarivissä, joten en edes pystyisi edessä olevien takia liikkumaan oikeaan tahtiin. Nämä ovat inhottavia tilanteita, joissa joutuu miettimään pysyäkö muiden mukana virheellisessä tahdissa vaiko liikkua itse oikeassa tahdissa. Yleisö tuskin huomaisi pientä väärässä tahdissa tanssimista, mutta sen he huomaisivat, jos kolme tanssijaa neljästä liikkuisi samaan tahtiin ja yksi hieman nopeammin, olkookin että liikkuisi oikeassa tempossa. Joten ei siinä pysty tekemään mitään; on vedettävä yhtä köyttä."
    Toi jos joku on marttyyri kirjoitus. Voi harjoituksissa mennä oikeaan tahtiin, jolloin Aime kyllä pysäyttää ja kertoo, että olet ainut oikeassa tempossa tanssiva ja korjaa muita. Että turha valittaaa, jos ei edes yritä. Tiedän mistä puhun, koska olen itse ollut hyvin monella Aimen tunnilla.

    VastaaPoista
  5. Hyvä Ex-ballerina (anonyymi),

    Kaikki kirjoitukseni ovat kirjoitettu oman kokemukseni pohjalta, ja sun kokemukset ovat sinun omia kokemuksiasi, joten en ala kanssasi väittelemään asioista.

    Toki varmasti Makeishaltiattaren rooli on raskaampi ja vaatii taitoja enemmän kuin espanjalainen, en ole sitä koskaan kiistänytkään. Olemme tehneet pääosin kärkitreenin vuoksi Hiutaleita tunneilla usein, ja jo siitä huomaa, miten paljon enemmän se vaatii kuin karakteeritanssit. Mutta minusta on epäreilua verrata ja vähätellä esimerkiksi äitiä ja espanjalaista muihin rooleihin; jokainen rooli on tärkeä omalla tavallaan, ja jokaiseen rooliin tarvitaan tietyntasoinen tanssija. En ole koskaan nostanut itseäni jollekin primaballerinamaiselle tasolle, vaan olen ollut kiitollinen jokaisesta mahdollisuudesta tanssia, koska kaikille se ei ole sellainen itsestäänselvyys kuin toisille.

    Mitä koulutuksiin tulee, niin kyllä, lukio on käytynä ja kirjoitin yo:ksi v. -06. Kaiketi lukion vaatimukset ovat muuttuneet siitä, sillä omat lukiokokemukseni olivat - noh - "kevyet". Lukion papereilla ei ole ollut mitään merkitystä, sillä nykyiseen kouluun pääsin pitkälti hyvin onnistuneiden pääsykokeiden perusteella.
    Ihmettelen sitä, että jos ammattikorkeakoulussa pystyy sumplimaan tenttejä ja olemaan niistä pois "noin vaan", niin miksi lukion kokeet ovat eri asia? Kyseessä ovat kuitenkin eri asteiset koulut: lukio on toisen asteen ja ammattikorkea korkeakoulu.
    Lisään vielä, että korkeakouluopintoja on minulla takana myös yliopistosta, jossa sielläkin tenttien sumpliminen onnistui; väliin jääneitä tenttejä pystyi suorittamaan joko hylätyn uusinnassa ja/tai rästitenttipäivinä - aivan kuten ammattikorkeassakin.
    Tosin kuten sanoin, onhan siitä jo kymmenen vuotta kun aloitin lukion, joten kaiketi uudistuksia on tehty lukio-opintoihin. En kuitenkaan usko siihen, että kymmenen vuoden takaisesta lukio-opinnot ovat heittäneet täydet häränpyllyt ja uudistaneet kaikkea niin paljon, että ne olisivat korkeakouluakin pahemmat.

    Vahvan musiikkitaustani ansiosta olen ihminen, joka hakee vaistomaisesti oikeaa rytmiä, joten siksi kiinnitän treeneissä (ja ihan yleisesti muutenkin) huomiota rytmiin. Treeneissä tapahtuneita asioita mietin ja pohdin, ja tämä tilanne oli yksi niistä.

    Korostan vielä kerran, että tapahtuneet ovat minun kokemuksiani ja näkemyksiäni, ja sinulla ovat omat kokemuksesi.
    En ala kanssasi kiistelemään, koska en näe mitään syytä siihen.

    Hyvää uudenvuoden 2014 alkua sinulle :)

    -Heidi

    VastaaPoista
  6. Hei! Olen 13-vuotias tyttö, harrastanut tanssillista voimistelua reilut kolme vuotta. Olen ryhmäni vanhin ja muutenkin kaipaisin lisähaastetta. Mietin baletin aloittamista, mutta onko se tässä iässä mahdollista? Liian nuori aikuisbalettiin, aivan liian vanha niiden 5-vuotiaina aloittaneiden joukkoon? :(

    - Lucitania

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Lucitania,

      Totta kai sinulla on täydet mahdollisuudet aloittaa baletti, miksi ei olisi? Ikä on monelle kynnyskysymys, mutta se ei ole este.
      Sun kannattaa etsiä lähimmät tanssikoulut ja kysäistä, miten sä voisit aloittaa siellä baletin; aika useissa kouluissa on alkeis-, keski- ja jatkotason tunteja ns. kursseina, ja mikäli koululta tällainen tilaisuus löytyy, niin voit ilmoittautua alkeisryhmään.
      Kannattaa soittaa mahdollisimman pian, jotta ehtisit aloittaa treenauksen jo syyskaudella.

      Tsemppiä! :)

      -Heidi

      Poista
  7. Moikka Heidi! Sanon heti alkuun, että olen kovin inspiroitunut blogistasi. Itsekin kirjoitan blogia ja viimeisen puolen vuoden aikana postaukseni ovat käsitelleet enimmäkseen balettia. Intoutuneena aloin googlailla muidenkin balettiblogeja, ja olen todella iloinen että löysin sinun blogisi tossa pari kuukautta sitten! Olen itsekin alottanut baletin vasta kypsällä iällä, viime kesänä 22-vuotiaana. Iso osa kaikista baletti- ja tanssijutuista on suunnattu varhaisteini-ikäisille, joten olen saanut tästä blogista hyvin paljon vertaistukea :') Muistelisin, että jossakin postauksessasi kerroit käyneesi Ilmajoen tanssileirillä. Tahtoisinkin kysyä siitä vähän lisää: onkohan mun mitään mieltä mennä sinne? Olisin varmasti kaikista vanhin ja kömpelöin siellä niiden ketterien 13-vuotiaiden seassa :D Onko leirille ylipäätänsäkään mitään ikä- tai taitorajaa? Jos muistan oikein, niin sullakin oli jo kärkkärit siellä leirillä, mutta mulla ei ole vielä taitoa ja kykyä tanssia kärkitossuilla, joten pehmeillä mennään... Tämän takia olen vähän kahden vaiheilla, että kannattaako mun mennä sinne munaamaan itseäni.

    Terveisin,
    Katja

    ps. oma blogini löytyy osoitteesta: http://yksisarvisenkiehtovamaailma.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Katja!

      Voi, kiitos ihanista sanoistasi! :) On muutenkin "helpottavaa" tietää, ettei ole yksin tässä veneessä.. ;)
      Mutta asiaan.
      Totta kai sä voit mennä sinne leirille! Mä olin 24-vuotias silloin eikä mulle sanottu olevani yli-ikäinen sinne. Toki muut leiriläiset olivat mua rutkasti nuorempia - olisiko keski-ikä ollut 14-16 vuotta? - mutta ei sillä niin väliä. Leirillä tanssijat on jaettu eri ryhmiin oman taitonsa perusteella: silloin ainakin oli perus-, keski- ja jatkotasot, joten sinne ovat tervetulleita kaikki yli 10-vuotiaat (tai ainakin silloin oli 10 vuotta alaikärajana) ja kaikentasoiset tanssijat.
      Toki sitä ei voi kieltää, etteikö itseään siellä tuntisi vanhaksi - välillä oli teinimeininkiä jne - mutta hauskaa siellä ainakin oli, eikä hauska ikää katso :D
      Mikäli sulla on kysyttävää leiristä, kannattaa soittaa ja kysyä. Löysin tämän kesän leiristä jo ilmoituksen: http://www.epopisto.fi/kurssit/tulevat.php?aihealue=Kes%E4n%20kulttuurileirit

      Tsemppiä ja hyvää jatkoa sulle baletin parissa! :)

      Poista
  8. Moi! Löysin blogisi googlailtuani balettiblogeja ja tämä on kyllä ehdottomasti inspiroivin ja paras lukemistani blogiesta ! :) Jatkan ehdottomasti blogisi lukemista!!

    VastaaPoista
  9. Hei ihana Heidi!
    Olen itse parantumassa syömishäiriöstä hiljalleen.
    Muistan, kuinka tarkka olin syömisistäni ja herkutteluistani aiemmin. Yksi rusinakin saattoi aiheuttaa maailmanlopun, joka aiheutti hyppytreenit kotona tai lenkin ulkona säästä piittaamatta.
    Nyt painon palautessa tuntuu, että suklaata, piparia, maapähkinävoita voisi syödä ihan loputtomiin, mikä tietysti aiheuttaa suurta ahdistusta. Annan itselleni jo hieman vapauksia herkuttelun suhteen mutta tekisi mieli taas lakkoilla, koska tuntuu aina, että koko homma karkaa käsistä yhdenkin suklaamurun jälkeen. Maapähkinävoita saattaa mennä esimerkiksi surutta monta isoa lusikallista perätysten vielä herkuttelun jälkeenkin.
    Ahdituksen vallassa olen etsinyt apua blogeista ja nettikeskusteluista, jolloin satuin törmäämään omaasi, jossa kerroit parantumisprosessiin liittyvästä syömisestä ja painonnoususta. Se antoi käsittämätöntä helpotusta olooni varsinkin nyt, kun kaikki tammikuun diettivinkit pyörii taas kaikkialla.
    Kiitos kirjoituksistasi ja siitä, että käsittelet aihetta niin avoimesti. Ehkä omakin mieli ja keho taas rauhoittuu, kun pääsen biologiseen painooni takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuule, ekaksi kiitos sulle ihanista sanoista! <3
      Ymmärrän hyvin miltä susta tuntuu tuo tilanne, ja ne kontrollin menettämisen pelko ja ahmimispelko ovat kyllä hirveitä! Mutta oikeastaan se on puhtaasti fyysistä: sun keholla on vaan niin saakelin kova nälkä pitkän nälkiintymisjakson jäljiltä, ja nyt se haluaa saada sitä ruokaa niin paljon kuin mahdollista, koska se pelkää ruoan loppuvan hetkenä minä hyvänsä.

      Keho ja mieli rauhoittuu kyllä, ja siihen auttaa ruoka, niin nurinkuriselta kuin se oikeasti saattaa kuulostaakin. Mutta ruoka on se lääke :)

      Tsemppiä sulle, ja laita ihmeessä viestiä jos siltä tuntuu :)

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta