23. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2.0: Luukku kaksikymmentä ja kolmas


Joulukalenteri todella jo lähentelee loppuaan, sillä huomenna on aatto ja viimeinen luukku! Olen säästänyt aattoa varten pienen yllätyksen, joten älkää unohtako sitä! :D Mutta ensin vielä tähän luukkuun!

Me ollaan aina ennen vietetty joulu kotonakotona Haapiksella, ja koko perhe on ollut kasassa. Nyt on meidän joulun vietto vähän poikkeuksellinen, sillä me vietetäänkin joulu Oulussa mun vanhimman siskon, hänen miehensä ja mun siskontytön luona. Pakko myöntää, että olin ensin vastaan ajatusta mutta nyt alan olla jo innoissani siitä :) Pääsen koirien kanssa koluamaan uusia maastoja, ja mä todella nautin talvisessa säässä uusissa paikoissa liikkumisesta. Siellä on kuulemma kesäisin käärmeitä liikenteessä, joten mun toivon mukaan (ja käsityksen mukaan!) niistä ei siellä ole nyt näin talvella vaaraa. Mutta kuitenkin mun tuurilla siellä luikertelee joku kyy vastaan lumihangessa... :D En tiedä miten käärmeet viettävät talvea, kuolevatko ne syksyllä vai onko ne jossain maan alla talvihorroksessa? Joka tietää, niin saa kertoa! :D

Suunnitelma siis on se, että me lähdetään huomenna aamupäivästä kohti Oulua ja palataan Haapikselle joulupäivänä päivällisen jälkeen. Koirat totta kai tulee mukaan, ja ainakin juorujen mukaan siskontytöllä on kovat täpinät menossa, kun pukki tulee poroineen käymään :D Liekö on jo lumilingolla ajettu poroille hyvä laskeutumisalue, en tiedä enkä kyllä ihmettelisikään! :'D Meillä on tosiaan joulupukki sellainen traditio, joka ei ihan heti kuolekaan.. :)

Toki pientä jännitystä on ilmassa sen puolesta, että miten triggeröiviä kommentteja saa kuulla ruoasta, koska perheessä on tähän shitnekseen hurahtaneita, ja proteiini- ja kreatiinijauheet ovat jotain ihan ykköstä. Sallikaa mun yökätä tässä välissä...
Mutta sanon tässä samaa kuin tuolla recovery-blogissakin, että shitnesskulttuuri on sellainen, joka ei mulle kuulu ja joka voi pahimmillaan viedä hengen. Kyllä se voi olla vaikeaa sulkea korvansa niiltä puheilta mutta tässä on oikeastaan pari vaihtoehtoa: joko ottaa sen altistamisena tai yrittää välttää sitä, ja lainatakseni psykologini sanoja niin tämä on yksi sellainen asia, jota ei voi välttää loputtomiin. Shitness pursuaa joka saamarin tuutista ja kaikkialla puhutaan vaan sitä, että liikunnalla pitää ansaita ruoka ja lepo (väärin!), ja syödään niitä lisäravinteita antamaan kropalle uutta puhtia, vaikka ainoa mitä kroppa tarvitsisi on lepoa ja hyväksyntää. Ei meillä ole keho kurittamista varten, vaan se on elämää varten. Voit valita miten suhtaudut siihen: kurittamalla ja muokkaamalla sen muiden hyväksyntää vastaakseen, tai hyväksyt sen itse ja haluat pitää siitä hyvää huolta.
"My body is my temple."

Tiedän sen, että tulen saamaan osakseni kyseenalaistusta ja suoranaista mitätöintiä, että miksi mä teen tietyllä tapaa, miksi syön tietyllä tapaa ja miksi mulle ei kelpaa se-ja-se vaikka sitä on hikipäässä tehty, jotta olisi paljon tarjottavaa. Nämä on pahimpia tilanteita, koska haluaa kovasti miellyttää muita ja tehdä muille hyvän olon, mutta eihän se onnistu, jos oma olo on surkea. Siksi olenkin miettinyt valmiiksi mitä sanoa mahdollisissa tilanteissa; mä tiedän mitä mä teen ja ei millään pahalla, mutta mulla on huomattavasti enemmän kokemusta ja tietoa tästä asiasta kuin esimerkiksi bikinishitnessiä harrastavalla, enkä mä aio muuttaa toimintatapaani vain miellyttääkseni muita. Toipumisessa kuitenkin sopimusta allekirjoitettaessa tulee tietyt ehdot hyväksyttäväksi paitsi mulle niin myös mun läheisille, mutta niistä asioista pitää muistuttaa muita, jos he eivät niitä muuten ymmärrä. Ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun muut laittavat riisipuuroonsa kanelisokeria, mä laitan kanelisokeria ja ison annoksen maapähkinävoita.

Tämä postaus lähti nyt vähän runoilemaan, mulle hyvin tyypillistä :D Aluksi mulla oli ongelmana se, etten meinannut keksiä millään mitään kirjoitettavaa, ja nyt en millään meinaa saada tätä lopetettua :'D Mutta jos nyt pari sanaa sanoisi tästä kalenterista, niin kuten viime vuonna niin nytkin tätä oli mukava tehdä. Nyt tuli pientä ongelmaa inspiraation puute, ja kun viime viikonloppuna tulin tänne Haapikselle, niin huoli Dainasta vei mun huomion ihan kokonaan ja välillä tämä blogi tuntui lähes taakalta. Mutta nyt Dainakin voi vähän paremmin, Doora "Painajainen" Unelma on täysin entisellään (se koira on ihan sekopää tuolla lumessa! :D) ja pikkuhiljaa itsekin alkaa rentoutumaan ja pääsemään joulun makuun :)



Pukki ovella kolkuttaa...

5 kommenttia:

  1. Ihanaa joulua! Meillä onkin sama joulunviettokaupunki. :)

    Ja käärmeet talvehtivat Suomessa horrostamalla(Etelä-Suomessa keskimäärin syyskuusta huhtikuuhun ja Pohjois-Suomessa elokuusta toukokuuhun. Eli ei taida olla pelkoa käärmeistä. Mä tosin en ole koskaan Oulussa käärmeitä nähnyt, vaikka siellä suurimman osan elämästäni olen toistaiseksi asunut.

    VastaaPoista
  2. Kyllä ne kyyt sinne huhtikuulle horrostaa :) tosin ilmastonmuutoksen myötä tuo on ihan aiheellinen ajatus että ovatko varmasti horteessa, mutta jos siellä leveysasteilla ihan luntakin on niin kyllä ne on syvällä jossain kivenkolossa tällä hetkellä.

    Voi että. Kurja homma jos joulunakin noita shitness-juttuja joutuu kuuntelemaan. Jotkut vaan on niin tahdittomia. Muakin sukulaiseni yritti houkutella johonkin tammikuun terveysdieettiryhmään. Olin vaan että kiitos, ei taida nyt ihan olla mun juttu :D Kaikki ei vaan aina muista tai tajua.

    <3 R

    VastaaPoista
  3. Käärmeet on vaihtolämpöisiä, eli talven pakkasessa ne tosiaan menee horrokseen ja heräävät sitten tietyssä lämpötilassa. Jotkut (ellei kaikki?) luovat keväällä nahkansa uudelleen ja jättää sen horteisen kuoren. Eli sun ei pitäisi törmätä käärmeisiin, mutta nämä leudot talvet aiheuttaa poikkeuksia näille talvehtiville horroseläimille, myös esim. karhun talviuni voi häiriintyä liian leudosta talvesta. En tiedä, millaista säätä Oulussa on, mut jos on pakkasen puolella niin uskon että olet turvassa käärmeiltä (ja karhuilta xD).

    Tämä kalenteri on ollut kiva, en ole jaksanut kommentoida postauksiin mutta on ollut mukava lukea sun kuulumisia ja joulujuttuja :) Ollaan miehen ja kissan kanssa lähdössä parin tunnin kuluttua vanhempien luo 3-4h ajomatkan taa, toivottavasti ei ole kauheesti ruuhkaa :/ Kissa pelkää autossaoloa aivan ylikaiken, joten ollaan nyt annettu sille kolme päivää rauhoittavia.. Niitä lääkkeitä pitää syödä sillee ennakoivasti ennen stressaavaa tapahtumaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin niin kissan kun mun osaltani. Erinäisten syiden vuoksi tullaan olemaan vanhemmilla nyt viitisen päivää, toivottavasti ei mene hermot :D Ehkä voin sit napata pari kissan rauhottavaa jos tulee tiukka tilanne :DD

    VastaaPoista
  4. Aii sää tuut tänne Ouluun jouluksi! Ja niistä käärmeistä:D kyllä täällä niitä on kesäisin. Enemminkin metsissä ja 'kumpuloilla'. Mut ei niitä talvisin ole näkynyt kun horroksessa ovat. Mutta haluan toivottaa sulle hyvää joulua!��

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta