8. toukokuuta 2016

Helleherkkuja


Helle.
Niin pieni sana, johon tiivistyy niin suuri merkitys. Tänään mietin, että ennen mä rakastin alkukesää. Olen syntynyt toukokuun lopussa (kohta on synttärit!) joten ehkä siitäkin syystä olen mieltänyt itseni alkukesän lapseksi. Tähän mennessä.
En nyt enää vingu siitä mun summer ragesta, eiköhän sen jokainen jo tiedä :D

Anyways.
Lämmin keli tekee sen, että multa menee ruokahalu lähes kokonaan. On hankalaa saada tarpeeksi ruokaa, kun ei ole yhtään nälkä. Kun sitten jää vähemmälle ruoalle, siitä kertoo sydänoireet ja alhainen verenpaine: pyörryttää ja on jatkuvasti rytmihäiriöitä. Mun kroppa on edelleen tosi herkillä, joten helteen aikana tulee vielä lisää stressiä ruokahalusta (tai -haluttomuudesta). Anorektiset ajatukset voimistuvat ja sairaus ottaa herkästi vallan, ja se vie äkkiä mukanaan.
Koska en pysty syömään tavallista ruokaa juuri lainkaan, niin olen yrittänyt saada energiaa muissa muodoissa, ja olen käytännöllisesti katsoen koukussa proteiinipatukoihin. Juu, tiedetään.
Tänään sitten ruokakaupassa koin yhtäkkisen ahaa -kokemuksen maitohyllyllä: itsetehtyä jäätelöä!
Luin muutama päivä sitten jäätelöreseptejä ja satuin löytämään niin yksinkertaisen, että se voisi onnistua jopa minulta. Ja onnistuihan se, ja hyvin onnistuikin!
Itse jäätelöön ei tarvita kuin kaksi ruoka-ainetta, mutta mä tein sen neljällä ja koska se on ehdottomasti parasta maistamaani (ja tekemääni, haha :D) jäätelöä, niin toki mä sen reseptin jaan teille!

Itsetehty Daim-jätski

4 dl kuohukermaa
1 purkki kondensoitua maitoa
1 puristetun limen mehu
2 Daim-patukkaa

1. Vatkaa kerma vaahdoksi huolellisesti ja sekoita siihen kondensoitu maito.
2. Pilko Daim-patukat pieneksi muruksi ja sekoita ne kerma-maitoseokseen. Purista myös yhden limen mehut sinne. Sekoita.
3. Kaada jäätelöseos rasiaan ja laita pakkaseen.

Resepti on todella muunneltavissa, ja Daimin sijaan siinä voi käyttää hedelmiä, marjoja, keksinpalasia, karkkia, suklaata, hilloa... vain mielikuvitus on rajana! Tällä reseptillä tulee paljon tuota jäätelöä ja kannattaa antaa sen pakastua esim. yön yli. En itse malttanut odottaa, vaan maistoin sitä neljän tunnin jälkeen. Oli se reunoilta jo kivasti jäässä, mutta suli nopeasti.
Ja suli myös suussa!


Toinen mun helleherkku on jää-chai latte. En tykkää kahvista - en ole koskaan oppinut sitä juomaan - joten chai lattesta on tullut mun kahvia. Teen oman chaini tästä vaniljan makuisesta chai latte -jauheesta, jonka olen löytänyt punnarista. Näin kuumalla ilmalla ei tee mieli mitään lämmintä, joten kehittelin tästä kylmän version niin, että sekoitin blenderissä 2,5 dl laktoositonta rasvatonta maitoa neljään teelusikalliseen jauhetta ja lisäsin joukkoon kolme jääpalaa. Maito vaahdottuu ihanasti ja antaa chaille vähän semmoisen kahvilamaisen touchin!
I'm so sold!
past and future; which one you'd like to have?
Nämä helteet ovat saaneet mun ikävöimään entistä kroppaa. Välillä ikävä käy niin voimakkaaksi, että kurkkua kuristaa ja melkein vannon alkavani tekemään jotain asialle. Luinen kroppa edustaa turvallisuutta, tämä nykyinen tuntemattomuutta, turvattomuutta, vaikka oikeasti se menee ihan päin vastoin: se luinen oli vain millin päässä haudasta eikä siinä ole mitään turvallista! Aina kun tuo ikävä iskee mieleen, mä teen listaa sen hyvistä ja huonoista puolista: mitä hyvää ja huonoa nykyisessä tilanteessa on? Entä mitä siinä entisessä? Yleensä siinä niitä nykytilanteen plussia miettiessä ikävä alkaa laantua ja saan taas ajatukset kasaan.
Ja loppupeleissä, ne on vain tunteita.


Jotta mä kestäisin tätä nykyistä kroppaa ja olomuotoa, mä laitan itseni kokemaan sen hyödylliseksi. Mitä enemmän mä saan lihasta, sitä nopeampaa mä juoksen ja sitä paremmin (tai enemmän, paremmuudesta en mene takuuseen) mä jaksan tanssia.
Olen pikkuhiljaa ruvennut tottumaan niihin juoksutrikoisiin kun olen vain altistanut itseäni joka päivä. Eilen oli pakko vetää päälle treenitoppi ja juosta ilman hupparia lämpötilan takia vaikka lenkin alussa olin kauhusta kankeana ja vain pälyilin kuka mua mahtaa vahdata.
Pakko myöntää, että (uudet) treenivaatteet ovat todella buustanneet juoksussa ja antaneet vauhtia :D Näillä keleillä ei viitsi Doora Unelmaa rahdata muutamaa kilsaa pidemmälle lenkeille, koska paksuturkkisena sille tulee tosi kuuma ja koirahan ei hikoile, joten lämpöhalvauksen riski on sillä suuri.
Eilen sitten jätin Dooran kotiin ja kävin tekemässä kunnon juoksun ennen kuin hain sen lenkille mukaan. Tein hitusen meidän normaalia pidemmän lenkin, ja kun siihen normaalisti menisi tunti niin mä juoksin sen kahteenkymmeneen minuuttiin. Ehdin jo luulla ettei mun kestävyydessä tai vauhdissa ole tapahtunut mitään edistyksellistä, mutta tuo lenkki kertoi kyllä päivitetyn totuuden: keskivauhti oli 11 km/h ja välillä sprinttaillen juoksin sen 20 minuuttia tuolla vauhdilla, joten todellakin mun juoksussa on tapahtunut edistystä!
En koskaan uskonut musta olevan kestävyysurheilijaksi, mutta näin ne luulot ja ajatukset muuttuvat. Vaikka tanssi on edelleen mun ykköslaji, niin ei juoksu sille paljon häviä. Hyvä juoksu nollaa ajatukset ihan täysin, mieliala nousee ja sitä tuntee olevansa sataprosenttisesti elossa.
Ja hetkeksi saa taas puhtia jatkaa tätä kaikkea.

ihana meikitön workout-face :P
Ei mulla muuta tällä kertaa :)
Niin, hei, jos kokeilette jäätelöreseptiä, niin kertokaa ihmeessä miten se sujui!

11 kommenttia:

  1. Mä oon kans koukussa protskupatukoihin :D Ne on vaan niin hyviä!
    Nyt viime päivät oon huomannut että ei olekkaan samalla tavalla nälkä kun aiemmin ja se johtuu juuri siitä lämmöstä. Täytyy vaan silti syödä ettei anorektiset ajatukset muutu liian koviksi!

    Nam tuo jäätelö! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, tää on sit vähän yleisempi ilmiö näköjään. Kyllä mä huomaan että ajatus on jo muuttunut. Eilen illalla podin jäätelöahdististusta et opn syönyt ihan liikaa. Söin suoraan paketista, en mitannut määriä, ja siitäkös riemu repesi. Sh:n kannalta kesä on yks pirun sikiö...

      Poista
    2. Mä syön aina jäätelöt suoraan purkista ilman mittausta :)

      Poista
  2. Nams, pitääkin jossain vaiheessa kokeilla tuota jäätelöreseptiä!

    Mahtavaa, että juoksu sujuu noin hyvin! Itse juoksin sairauden pahenemisvaiheessa ja se loppui kuin seinään kun sain pahan rasitusvamman polveeni. En pystynyt edes kävelemään... Sen jälkeen en ole palannut enää juoksupoluille. Sen sijasta kävelen reippaasti koirani kanssa ja olen päättänyt, että se riittää. Juoksusta tulee nykyisin paha olo vaikka toisaalta kaipaan sitä tunnetta, kun kerta kerran jälkeen jaksaa entistä paremmin. Mutta niin, minä kävelen, mutta juoskaa te joille se sopii! :D On mahtavaa, että olet löytänyt mieleisesi liikunta lajit ja lisäksi juoksuhan on halpaa liikuntaa! Ei tarvitse maksaa kalliita salimaksuja tai ohjattuja tunteja.
    Muistathan helteellä myös juoda riittävästi! Miten muuten sinulla on, pelkäätkö vielä kaloripitoisia juomia? Onko tuo jää- chai latte kuinka energiapitoista? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pidin ennen juoksua vastenmielisenä, mutta se oli silloin kun ei ollut kuntoa ja revin itteni henkihieveriin ja jälkeenpäin kirosin. Nyt viime syksynä juoksu tuli vahingossa kun piti saada ahdistusta hallintaan, ja kova intensiivinen liikunta on yksi parhaimmista keinoista. Ahdistus aleni ja mieliala nousi, ja kokeilin uudestaan. Sitten rupesin tekemään säännöllisesti ja kasvattamaan kuntoa ja sit siihen jäi koukkuun. Myönnän nyt, että loppu- ja vielä alkuvuonnakin osa oli täyttä pakkoliikuntaa ja edelleen on pakko päästä juoksemaan joka päivä, mutta uskallan jo hellittää ja tunneside on erilainen. Se fiilis, runner's high, luoja se on parempaa kuin mikään muu! Kivut unohtuvat, mieliala on taivaissa, sydän jyskyttää ja veri kohisee korvissa ja tuntuu siltä kuin vois juosta ikuisuuksiin! Silloin suurin pelko on se, et lenkki loppuu kesken, juostava tie loppuu kesken :D

      Anyways, tuo chai ei oo mitenkään paha, about 100 kcal neljä tls :)

      Poista
  3. Siis etkö sä pidä yhtään lepopäivää viikossa juoksusta? Pitemmällä tähtäimellä vaarana ylikunto, mikä voi olla hengenvaarallinen tila, jos sitä ei ota vakavasti. Kunto ja lihakset eivät kasva urheilusuorituksen aikana, vaan levossa. Se on myöskin tärkeetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä vaihtelen lenkin pituutta ja pidän huolen siitä, että jos yhtenä päivänä olen juossut rankemman lenkin, niin seuraavat pari päivää ovat helpompia ja lyhyempiä. Näin ne toimii myös palauttavana treeninä.
      Tiedän ylikunnon riskit vallan mainiosti ja mä kyllä kuuntelen kroppaani. Olen todennut tämän toimivaksi myös psyykeen kannalta. Toisten tätä voi olla lähes mahdotonta ymmärtää, mutta tärkeintä on se että mä pärjään tällä tavalla ja mun on hyvä olla.

      Poista
  4. No hyvä, jos olet ymmärtänyt viimein balanssin tärkeyden. :)
    Sun talvinen sairastelukierre antoi vaan viitettä siitä, että ylikunto saattoi olla syynä. Pohjakuntoisena aloittaessa kaiken psyykkisen rasituksen lisäksi on helppo päästä ylikuntoon, jos ei malta hellittää kun on tarvis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, mä rakensin pohjakuntoni jo elokuussa, joten talvella kunto oli jo ihan hyvä. Jos mun sairastelukierre johtu mahdollisesta ylikunnosta, niin miksi se kuume on tullut takaisin kolmisen viikkoa sitten? Kyseessä ei ole ylikunto, joten miksi mun sairastelukierre on tullut takaisin?

      Poista
  5. No ehkä sulla on ollut joku kevätflunssa?
    Heikko vastustuskyky?
    Jos sulla on vieläkin lämpöä, niin mistä tiedät että se ei ole ylikuntoa?
    Ottaen huomioon sun terveyden tilan kesällä, niin kunnon kohottamiseen menee aikaa. Jos taas rakensit sen liian nopeasti jo elokuussa sairauteesi nähden, niin ihmekkös se on jos pääsee helpostikin ylikuntoon ja jos ei sairaana malta edes levätä.

    "Ylikunto heikentää myös vastustuskykyä. Heikentyneen vastustuskyvyn seurauksena flunssat ja muut virusten ja bakteerien aiheuttamat sairaudet yleistyvät. Pitkittyneen ylikuormitustilan tavallisia oireita ovat lievä kurkkukipu ja kuumeen tunne tai lievä kuume, jotka jatkuvat päivästä toiseen ja usein viikosta toiseen. Mielenkiintoista on, että kohtuullinen liikunta näyttää suojaavan virussairauksilta, mutta liian raskas liikunta lisää niitä selvästi." Lähde: terveyskirjasto.fi

    En suinkaan halua pilata kuntoiluintoasi ja toivon että voit treenata terveenä, mutta niihin kropan oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti, varsinkin jos on merkkejä edellä mainituista oireista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on varsin hyvä vastustutuskyky sillä en hevillä sieppaa kulkutauteja.
      Kuumeilu alkoi niihin aikoihin kun kevät tuli, joten se on todennäköisesti allergiaa. Mulla on todettu koivuallergia, ja sen huomaa silmien kutinasta ja sumenemisesta, nenän vuotamisesta ja aivastelusta. Ei ole mitenkään tavatonta että voimakas allergia oireilee myös lämmöllä. Näin on ollut ennenkin.

      Kiitos sulle huolenpidosta, mutta vaikka sä et uskokaan niin mä kyllä kuuntelen kroppaani. Kuten olen monesti sanonut, niin mun juoksu ei vastaa mitään maratonjuoksijan treenejä ja rankemman lenkim jälkeen pidän aina helpompia päiviä :)

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta