3. helmikuuta 2016

Run





Päästäkseni takaisin normaaliin arkeen kiinni kävin tänään salilla. Mitään ihmeellistä tästä treenistä ei tullut, sillä mua rupesi tympimään jo tankosarjat niin täysillä, että alkoi mennä halu koko pirun tanssiin. Mulla on jatkuvasti samat treenimusat käytössä, joten alkaa jo vähemmästäkin tympimään. Olen kyllä etsinyt youtubesta uusia treenimusiikkeja, mutta jostakin syystä läppärillä poltetut cd:t eivät toimi cd-soittimessa. Ja ennen kuin ihmettelette, niin kyllä, mä käytän cd-levyjä treeneissä. En jaksa ruveta tappelemaan mp3-soittimen yhdistämisestä stereoihin, ja mä olen vielä sen verran vanhanaikainen etten koe tarvitsemani iPadeja/-Podeja/-Pädejä mitä piruja lie; menee vain hermot kun on liikaa elektroniikkaa talossa.
Ärtymyksestä huolimatta mä löysin mun tuplat! En ole onnistunut (lue: jaksanut yrittää kunnolla) sitten ensimmäisen tuplakerran jälkeen, sillä mä myös rupesin asettamaan itselleni liian korkeita tavoitteita. Eli oikeastaan tietoisesti en ole pariin viikkoon harjoitellut tuplia (taikka piruetteja yleensäkään) juuri lainkaan. Joten olin tänään riemuissani kun löysin taas ne tuplat, ja verrattuna ekaan kertaan, niin parannusta oli tapahtunut ainakin 1,5% :D Spottia löytyi vähän, ja aukikierrosta ja nilkasta löytyi aavistus rippeitä.

Toinen kehittyminen on tapahtunut impron/vapaan tanssin kohdalla. Olen alkanut tulla rohkeammaksi, löytänyt ehkä jotain uutta liikettä, piruetteja on enemmän ja myös alakroppa liikkuu mukana paremmin. Tämä julkaisemani tanssi, "Run", on mulle huomattavan tärkeä ja oikeastaan hyvinkin henkilökohtainen, sillä biisi on paitsi yksi mun alltime suosikeista että tärkeimmistä biiseistä. Löysin sen joskus vuonna 2012, ja vuonna 2013 se oli mulle todella tärkeä. Tein usein eri tansseja siihen, mutta vasta tänään mulla oli myös kokonaisvaltaisesti sellainen fiilis, että siitä tuli jotakin.
Miksi vasta tänään? Kaiketi liittyen tuohon parantumiseen. Mulla on monen monta viikkoa takonut takaraivossa se raivokas ajatus, että pian mulle sanotaan mahdollisimman hienovaraisesti sh-polilla, että nyt pitää vähentää ruokaa, sillä musta on kovaa vauhtia tulossa ylipainoinen. Olen todella usein kyseenalaistanut käyttämäni metodin, sillä keneltäkään en ole saanut siihen siunausta, ja lopulta lakkasin siitä kertomasta. Sain kuulla, että ei ole niin tärkeää saada mahdollisimman paljon kaloreita. Jos ei ole tärkeää saada mahdollisimman paljon kaloreita, niin millä pirulla sitä sitten parannutaan? Pyhällä hengellä? Raivostuttaa miten sh:n hoito on Suomessa niin surkeaa!!
Mulla oli siis punnitus tänään, ja viimeisen kolmen viikon aikana ei ole tullut edes kiloa, ja saan kolmanneksen päivän energiasta suklaasta. Kyllä, luit oikein: suklaasta. Tämä osoittaa sen, että Suomessa käytetty "max 2000 kcal, koska paino nousee sillä hyvin" -metodi on pahasti pielessä, koska a) mä olen reilusti vanhempi kuin monet sh-potilaat, b) mä olen lyhyt ja c) mulla ei ole mikään rakettinopea aineenvaihdunta. MUTTA, tässä tulee nyt se iso mutta. Vain ja ainoastaan syömällä YLI 2500 kcal päivässä mä olen itse parantanut omaa fyysistä parantumistani, auttanut kroppaani toimimaan ja saanut entiseen verrattuna nopean aineenvaihdunnan. Ja ei, kolmetonnia siis ei tee sotanorsuksi, vaikka sitä ensin pelkäsin.
Joten note to parantujille: SYÖ! Kehon aineenvaihdunta on ensimmäinen joka reagoi ruoan määrään: jos vähennät, se hidastuu, jos lisäät, se nopeutuu. Se on yksinkertaista, mutta ei helppoa: tosin loppupeleissä se on myös helppoa.


5 kommenttia:

  1. En tiedä mistä johtuu mutta sun sanomiset aina vaan on niin tsemppaavia ja saan niistä lisää voimaa toipumiseen!
    Kiitos taas kovasti kun kirjoitit aiheesta :)

    Ja oot kyllä taas edistynyt tanssissa, hienoa! :)

    VastaaPoista
  2. Ihana video! Nautin kovasti tanssisi katselemisesta. :) Jotenkin tuossa näkyi sellainen puoli sinusta, jollaista en ole aikaisemmin nähnyt. Ja vain positiivisessa mielessä! <3

    VastaaPoista
  3. Tykkään tosi palJon näistä sun tanssivideoista! Kuten tässä jo kommentoitiin nii munki mielestä tässä tanssissa oli jotain uutta ja ihan erilaista kuin mitä oon sul aiemmin nähny ja tää uus jokin on ehdottomasti hyvä asia:)
    -milla

    VastaaPoista
  4. Alat löytää uusia puolia itsestäsi, aivan mahtavaa ja todella rohkaisevaa itsellenikin:)! Pidä oma linja tossa syömisessä, kukaan muk ei voi tietää mikä sun kropalle on parasta! Ja hei jos oot testannu sen toimivaks, niin miksi et jatkaisi? Ainakin sun puolella on kaikki sh:ta sairastavat jos ei lääkärit. Mä liputan sun kaloreille niin isoa peukkua ettet uskokaan! Ja omaan peilikuvaan et voi uskoa, mutta vaakan voit; tolla kalorimäärällä se ei nouse.. Ja et kyllä oo ainakaan moneen kymmenneen kiloon vielä tulossa ylipainoiseksi;);) älä huoli. Olet ihana sädehtivä ballerina josta kuoriutuu vielä itsevarma joutsen joki päivä, usko vain!<3 olet ansainnut kaiken hyvän elämääsi.
    Ihanaa päivää sinulle!

    VastaaPoista
  5. Oletko päässyt jo normaalipainoon? Olet todella hoikka, älä huoli mistään ylipainosta, sinne on matkaa niin valtavasti! En usko, että tuolla syömisellä painosi loputtomasti nousee. Ja eikös se ole niin että syömishäiriöstä parantuvilla aineenvaihdunta pysyy korkeampana usein jopa vuosia normaalipainon saavuttamisen jälkeen? Ainakin muistelen joskus kuulleeni jotain sellaista.
    Ja tanssit todella hyvin! Olet kaunis <3

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta