23. joulukuuta 2015

Joulukalenterin 23. luukku

Aiempina vuosina joulu on merkinnyt ilon juhlan lisäksi pelon ja ahdistuksen juhlaa, ja mielessä on pyörinyt kysymys kuinka selvitä joulusta ehjin nahoin?
Tänä vuonna en ole tehnyt mitään suunnitelmaa - ei ole ollut sellainen tarvis - mutta olen mielessäni pohtinut erilaisia selviytymiskeinoja, ja koska se joulu on jo huomenna, niin tähän vaiheeseen on hyvä summata muutamia ajatuksia.

kuusenharkureissulla..
Tunne itsesi!

Oletko introvertti vai ekstrovertti vai jotakin siltä väliltä? Onko ihmisjoukko mielestäsi ihanaa vai ahdistavaa? Tarvitsetko paljon ihmisiä ympärillesi vai tarvitsetko omaa rauhaa?
Mä olen enemmän introvertti ja mä viihdyn yksinäni. Olen aina ennen pitänyt itseäni hyvin ulospäinsuuntautuneena ja vilkkaana ja ihmisrakkaana tyyppinä, mutta se oli jokin horoskooppien sanelemaa juttua, joten uskoin enemmän niitä kuin itseäni.
Mä tarvitsen joka päivä useamman kerran päivässä omaa rauhaa. Monet ihmettelevät ja jopa mitätöivät tämän mun tarpeen, vetoavat siihen että koska mä asun yksin ja olen niin paljon yksin, niin pakkohan mun on olla nyt tekemisissä muiden ihmisten kanssa niin paljon kuin mahdollista! Mutta ei se mene niin. Kyllä mä olen sosiaalinen ja viihdyn muiden seurassa mutta se edellyttää sitä, että mä saan pitää omat yksinäiset hetkeni.
Koska mä nyt tiedostan tämän asian, yksi selviytymiskeinoista on saada viettää omaa aikaa. Itse asiassa mä olen aidosti sitä mieltä, että tämä pätee jokaiseen ihmiseen; jokainen ihminen haluaa omaa aikaa eikä kukaan jaksa olla koko ajan toisten kanssa tekemisissä.
Joten mikäli sinulle oma aika on tärkeää, pidä kiinni siitä. Mikäli se ei onnistu kotona, lähde vaikka ulos istumaan tai kävelylle. Kytke puhelimeen kuulokkeet ja tuijota youtubea tai kuuntele musiikkia.
Jos tykkäät lukea, niin varaa jokin mielenkiintoinen kirja itsellesi. Tai käsitöitä - onko sinulla tossut, jotka tarvitsevat uusia nauhoja? Myös jooga on hyvä keino viettää omaa aikaa, tai mikäli jooga ei sinulle ole tuttu, niin venyttely on toinen loistava keino.
Kuuntele itseäsi: mistä tykkäät, mitä haluat tehdä? Varma keino riitojen syntyyn on se, että sinun tarpeesi mitätöidään ja varma asia on myös mitätöinti, joten validoi itse itseäsi. Ota omat tarpeesi huomioon, arvosta niitä ja arvosta itseäsi!


Osaa sanoa ei!

Sanotko ennemmin kyllä miellyttääksesi muita kuin kuuntelet itseäsi?
Jouluun kuuluu kiinteästi hyvä ruoka, joka ei takuulla lopu kesken. Kun jouluruokailu koittaa tai menet kutsuille sukulaisten/tuttavien luokse ja talon emäntä tuputtaa ottamaan lisää, niin sinun ei tarvitse myöntyä siihen vain siksi, jotta muilla olisi hyvä mieli ja sitten myöhemmin joutua kompensoimaan sitä ylimääräistä torttua tai päätyä vielä tuhoisampaan käytökseen.
Jos sinun ei tee mieli tai ei ole nälkä tai ei muuten vain tunnu hyvältä (siis terveessä mielessä, sh:n ääntä ei jouluna kuunnella sillä se ei joulua ansaitse), niin sinulla on kaikki maailman oikeus kieltäytyä. "Ei kiitos, olen ihan täynnä" on yleensä tehokas; jos pelkäät toisen loukkaantuvan, voit samalla hyvitellä sanomalla esimerkiksi "kiitos, mutta en millään enää jaksa, tämä ruoka on niin hyvää että olen syönyt itseni ihan täyteen". Tai voit kysyä voisitko ottaa sen mukaasi, sillä haluaisit kovasti syödä sen mutta olet niin täynnä, että nyt ei vaan vatsaan mahdu.
Nouseeko sinulla mieleen tuomitsevia ajatuksia siitä että sanot ei? Kyseenalaista omat (tuomitsevat) ajatukset: pahoittaako toinen oikeasti mielensä siitä, että sanot ei? Harvoin ihminen oikeasti suuttuu siitä, että toinen kieltäytyy jostakin esimerkiksi joulutortusta.
Mikäli pelko toisen loukkaantumisesta on todella suuri, tuo se esille. "Olen pahoillani, mutta en pysty tällä kertaa".
Totta kai jotkut ihmiset saattavat näennäisesti möksähtää siitä, että et syö tarjottua joulutorttua (tämä on tässä vain esimerkkinä!) ja olen huomannut, että erityisesti vanhemman sukupolven ihmisillä on tämä taipumus. "No mikäs nyt on kun ei joulutorttu kelpaa? Ei silloin meidän nuoruudessa tuolla tavalla tehty!" Totta, mutta totta on myös se, että siitä on puolivuosisataa aikaa.
Mikäli joku todella pahoittaa mielensä sinun kieltäytyessäsi jostakin pienestä (esim. siitä joulutortusta), niin se ei ole sinun vikasi. Ehkä toinen henkilö on niin tunnemielellä ja epäluuloinen omista taidoistaan, että hän ottaa kaiken turhan henkilökohtaisesti.
Taito sanoa ei perustuu siihen, että tiedät omat rajasti ja tunnet itsesi ja kunnioitat sitä, ja tämä on kunnioitettava asia. Loppujen lopuksi se isotäti tuskin muistaa enää huomenna sitä, miten kieltäydyit joulutortusta.


Validoi, älä mitätöi!

Nykyajan yksi vitsauksista on mitätöinti. "No mitä sä nyt tuolla tavalla reagoit siihen?" "No eihän tuo nyt mitään ole!"
Osa näistä sanotaan usein lohdutukseksi - ei se nyt niin hirveän paha juttu ole - mutta se voi tuntua pahalta saada sellaista palautetta. Esimerkkinä kerron vaikka sen viime kevään Coppélian kiitokset, jotka mä mokasin totaalisesti. Vieläkin kirvelee ja hävettää muistellakin sitä ja mulle sanottiin "no en mä ainakaan sitä huomannut". Osaksi tämä on helpottava tieto - ehkä se ei niin paha ollutkaan? - mutta osaksi se tuntuu myös siltä, että mun kokemus ei ole tarpeeksi. Tarpeeksi mitään. Miten paha sen pitäisi olla, jotta muut myöntäisivät sen olevan "aika paha"? Uhh, en halua edes tietää!
Miten tämä validaatio ja invalidaatio sitten liittyy joulunaikaan? No just siksi. Validoi itseäsi: musta tuntuu nyt vähän pahalta ja mä oikeasti haluaisin nyt olla yksin. Älä mitätöi omia tarpeitasi, ethän mitätöi omaa vessahätääkään!
Mutta.
Tee ero omiesi ja sairaiden ajatusten/tarpeiden välille!
Jos tämä on vaikeaa, kysy vaikka läheiseltäsi onko tämä ajatus hänen mielestään terve tai sairas. Tai mieti sitä itse ja aseta ystäväsi siihen itsesi tilalle; tällöin tämä voi olla helpompaa.
Älä mitätöi sairaita ajatuksia, vaan laita ne merkille ja validoi, ota ne todesta. "Mulla on nyt tällainen ajatus, että tämä porkkanalaatikko lihottaa mua ainakin viisi kiloa ja herään sotanorsuna." Okei, ensinnäkin mulla on tällainen ajatus, mutta se ei ole totta! Se on totta ajatuksen tasolla, mutta realiteettien kanssa sillä ei ole yhtään mitään tekemistä! Fysiikan lakien mukaan ei ole mahdollista lihoa porkkanalaatikosta viittä kiloa, eikä viittä kiloa ole mahdollista lihoa edes viikossa, etenkään jos sulla on sh:sta johtuen nälkävelkaa. Nesteitä voi - ja aika todennäköisesti - tulla, mutta se on vain nestettä ja se lähtee pois.
Vielä näin lopuksi pieni huomautus siitä, että validaatio ei tarkoita samaa kuin hyväksyntä, vaan se tarkoittaa todesta ottamista. Mitätöinnin vastakohtaa.
Käytä tätä tietoa hyväksesi. Käytä järkeäsi: ei ole mahdollista lihoa rasvakudosta edes kiloa päivässä! Mitä kropalle tapahtuu, jos syö joulunajan vaikka 2000 kcal enemmän kuin normaalisti? Aineenvaihdunta kiihtyy koska kroppa joutuu sulattamaan enemmän ruokaa. Lämmöntuotanto kiihtyy. Verenpaine ja syketaso vaihtelee. Vireystaso vaihtelee. Nestetasapaino vaihtelee: voit huomata turvotusta esim. jaloissa ja sormissa, ja tähän auttaa riittävä nesteiden saaminen, sillä kuivuneisuus turvottaa.

Ja viimeiseksi: ota hetki kerrallaan ja nauti!

Joulu on vain kerran vuodessa ja siihen usein ladataan Suuria Odotuksia, jotka sitten lässähtävät kuin pannukakku. Laita tämä merkille äläkä tee liian mahtipontisia odotuksia, sillä juhlapyhät perheenjäsenten kesken usein triggeröivät riitoja.
Ota vain yksi hetki kerrallaan: tämä minuutti, vartti, tunti kerrallaan. Tämä peruna kerrallaan, tämä porkkanalaatikon annos kerrallaan. Tämä Samu Sirkan joulutervehdys, nyt mä vain nautin tästä!
Ehkäpä tämä joulu on se erilainen joulu, ehkä tänä jouluna ei tulekaan Sitä Suurta Riitaa, vaan tänä jouluna on vain pieniä kärhämiä, koska sisko ei ostanutkaan mulle sitä Muumimukia jota toivoin. Kaikelle on syynsä; ehkä siskollasi ei ollut varaa ostaa sitä muumimukia, sillä kaksikymppiä yhdestä mukista on sellainen summa, että sillä rahalla voisi saada hankittua lahjoja myös muille. Ja nyt voit ainakin itse hankkia sen mukin ja varmistua siitä, että saat takuulla mieleisesi!
Hengitä syvään - viisi sekuntia sisään, pidätä viisi sekuntia ja puhalla viisi sekuntia; toista - purista kynnet tiukasti kämmeniin ja vapauta ja laske hartiat. Kolmatta maailmansotaa tuskin pääsee syntymään etkä sinä takuulla liho sitä viittä kiloa!
Nyt on kuitenkin joulu, ja mikäli vietät sen yksin, voit tehdä siitä mieleisesi. Mikäli lasissa on enää puolet glögistä jäljellä, on sitä siltikin puolet jäljellä!



Hei tonttu-ukot huomen' hyppikää!

5 kommenttia:

  1. Tämmönen random kysymys mutta jos saa kysyä niin mikä on sun pituus? :) kuvista vaikee arvioida :D ja saako sulle pistää viestiä parantumiseen liittyen? Ois kysymyksiä miljoona !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon alunperin 159 cm pitkä, mut painunut kasaan muutamia senttejä. Ja tottahan toki saa laittaa sähköpostia! :)

      Poista
  2. Haha oon ite kanssa 156 cm :D pistän viestiä kun kerkeen, eli tänään tai huomenna :) ps. Oot niin ihailtavan rohkee ja kaunis!

    VastaaPoista
  3. Moikka! Eksyin tänne sun blogiin ettiessäni sh vertaistukea ja motivaatiota paranemiseen, oisko mahdollista saada sun sähköposti jotta vois kirjotella:) tuntuu, että paranemisprosessi ei omin voimin edisty ja tukea on niin vaikee löytää mistään:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tottahan toki mulle voi laittaa mailia! :) Osoite on marzchaer@hotmail.com

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta