14. marraskuuta 2015

My week thru pictures

Perinteisen kerronpa-mitä-minulle-kuuluu -postauksen sijaan ajattelin tehdä sen kuvien kautta.
Joten varautukaa kunnon kuvapläjäykseen!

en vielä(kään) tiedä tykkäänkö persimonista..
Yksi tän viikon kohokohdista on ollut tiistain balettitunti, sillä rupesi tämä tanssimattomuus kyllästyttämään niin pahasti että kävin ostamassa kertalipun Miloffin aikuisbalettiin ja raahasin vanhat luuni sinne. Voin rehellisesti todeta, että sain yhden tän syksyn rankimmista treeneistä, sillä jo ennen tunnin puolta väliä hiki virtasi noroina pitkin selkää! Se oli oikeastaan inhottava tunne, sillä vaikka olin hikimärkä niin siltikin oli tosi kylmä ja iho oli ihan kananlihalla :/ Tällä viikolla on muutenkin ollut tuollaista fiilistä, joten en sitten tiedä onko tämä koko syksyn kestänyt on-off -flunssa aktivoitunut oikein urakalla.
Mutta palatakseni balettituntiin, niin oli aivan ihanaa päästä kunnon ohjatulle tunnille! Sarjat olivat helppoja ja yksinkertaisia eikä korjauksia tullut, sillä tunnin tason takia ope teki koko ajan liikkeitä malliksi. Mutta oma kankea kroppa tuntui niin vieraalta eikä jaloista ei löytynyt korkeutta juuri nimeksikään, mutta sen laitoin merkille että mun cambrét ovat kehittyneet tässä viimeisen vuoden sisällä aika paljon! Cambrét ovat olleet mulle aina yksi niistä heikoista puolista, sillä murtumien takia yläselkä on kyfoottinen ja jäykkä mutta alaselästä löytyy liikkuvuutta ja olen aina joutunut kamppailemaan näiden asioiden kanssa. En tiedä onko jooga auttanut tässä, mutta selkä taipuu cambréissa huomattavasti enemmän kuin ennen!
Toinen pieni ilon aihe oli spagaatit, sillä sain molemmat muutamaa senttiä vaille pohjaan, enkä todellakaan ole tehnyt mitään työtä niiden eteen! Toki pohjalla oli kolmen vartin armoton rääkki ja kunnon venytykset - Mila osaa neuvoa tosi hyviä venytyksiä ja pieniä kikkakolmosia niiden tehostamiseksi - ja mä olen luontaisestikin notkea jos sille päälle satun.
Joten kaiken kaikkiaan tunti meni hyvin ja parina seuraavana päivänä todellakin tunsi tehneensä jotakin :D

pikku rimpula :D
Myös Dooran kanssa ollaan edistytty lenkkeilyn puolella :) Mua rupesi niin tympimään saman lenkin vääntäminen päivästä toiseen just samalla tavalla, joten tällä viikolla otin asiakseni muokata lenkkiä, ja pisimmillään ollaan lenkkeilty vajaan 7 km matkaa. Parina kolmena kertana ollaan ensin kävelty reippaasti Huhtalan koirapuistoon, käyty siinä joella haistelemassa ja jatkettu hölkkäämällä kampusrannan pellolle keppiä hakemaan. Tuolla on jo niin säkkipimeää että ei Nöppö paljon niitä keppejä näe, mutta saa se siellä haistella jänisten jälkiä, satunnaisesti jahdata rusakoita ja muuten temmeltää vapaana. Ja kun kotiin päästään, niin ekana kylpyyn :D Nöppä on onneksi niin pikkuruinen että sen pystyy pesemään kylppärin lavuaarissa. Olisittepa nähneet sen ilmeen parina ekana kertana kun käsisuihkulla pesin sen mahanaluksen: näytti että sen silmät pullistuu päästä :D Nyt se on jo varsin tottunut siihen ja jopa juo sitä käsisuihkun vettä :'D


"Äiti ei enää!"
Eilen tehtiin Nöppön kanssa pieni reissu Törnävän Woof'siin ostoksille, ja sieltä mukaan tarttui kuvan mukainen takki ihanalla fleecevuorilla. Nöppöllä on sama vaateongelma kuin mulla: kaapit täynnä vaatteita, mutta kaikki vähän huonosti istuvia. Doora on vähän välikokoa; kun on selänpituus 27 cm, ei tahdo löytyä sopivan mittaista manttelia/neuletta, sillä lähimmät pituudet on 25 cm ja 30 cm. Sitten ne ovat yleensä liian isoja kaulan ja vatsan ympäriltä tai kinnaavat etujalkojen ympäriltä :/ Moni Dooran mantteleista on myös pentuaikana hankittuja (tai kasvuvaiheessa), joten ne eivät istu.
Tämä uusi takki oli myös tarjouksessa - 12,90e - ja koska mahakappale oli usealla eri nepparilla kiinnitettävä ja näin ympärysmitaltaan pienennettävissä puhumattakaan siitä miten ihanan näköinen se on, olihan se pakko ostaa! :) Samalla mukaan tarttui uusi punainen panta ja pari herkkuluuta.



Tosiaan koska olimme bussilla liikenteessä ja jokainen joka tietää kuinka surkeat Seinäjoen bussiliikenne on (kerran suuntaansa tunnissa, oikeasti!), mitenpä muutenkaan viettää luppoaikaa kuin ottamalla kuvia.



Muuten tämä viikko on mennyt vääntämällä englannin viestintäkurssin kielioppitehtäviä verkossa - sananmukaisesti vääntämällä! Mä olen kuuluisa siitä että jätän kaiken viime tippaan: kaiken aloitan just ennen dedistä. Näiden tehtävien ja niistä pidettävien blogipäiväkirjan dedis on tosiaan huomenna ja vielä on yksi osa tehtävistä tekemättä. Välillä on meinannut usko loppua, mutta eiköhän se tästä, pikkuhiljaa. Opparia en ole jaksanut tehdä yhtään viimeisen parin kuukauden aikana sillä kaikki aika ja energia on mennyt itseni kasassa pitämiseen ja tuohon enkun kurssiin.
Mutta tämä englannin kurssi on myös mun amk-opintojen vihoviimeinen kurssi!! Opparille uhraan ensi kevään - pitää vielä tavata opoa anoakseni puoli vuotta jatkoaikaa opinnoille - sitten siihen liittyen kypsyysnäyte ja lopultakin mä valmistun! Kamala miten nopeasti on tämä aika mennyt; mä hain ja pääsin sisään -09, aloitin -10, aloitin uudestaan -11 ja aloitin oikeasti -12 ja nyt alkaa loppusuora näkyä. Voitte vaan arvata millaiset valmistujaisjuhlat mä pidän ;D

Tänään sitten löysin cittarista Greyn Anatomian 11. tuotantokauden dvd-boksin ja päätin että se olkoon mun toka palkinto itselleni tässä parantumisprosessissa. Kymppikausi on jäänyt hankkimatta, mutta herolta tuli sen uusinta tässä alkusyksystä, joten voin tilata sen netistä myöhemmin. Tätä 11. kautta en juuri muistakaan ja maanantaina alkaa upouusi tuottari, joten nyt pitää vähän verestää muistia. Sen kyllä muistan, että McDreamy kuoli siinä autokolarissa; vitsit miten vollotin sen jakson ajan siitä lähtien kun Derek jäi sen auton alle! :'( Tänään onkin ollut niin ihanaa makoilla sohvalla ja katsoa niitä jaksoja, olen niin kaivannut sitä!

Mitä parantumisprosessiin tulee niin tänään oli pakko käydä vaa'alla, sillä mä rupesin taas kasvattelemaan omia totuuksia ja suorastaan katastrofeja omassa pienessä mielessäni. Olin ihan 110% varma siitä, että nyt on parissa viikossa lihottu vähintään 5 kg, miten uudet kymmenet kilahtelee vaa'alla kuin hedelmäpelissä konsanaan, miten kohta paisun niin isoksi etten mahdu enää ovesta ulos, miten vaatteet ratkeavat saumoistaan. En todellakaan peilaile itseäni, en harrasta body checkingejä oman mielenterveyteni vuoksi, joten en ole siinä mielessä niin perillä siitä miltä mun kroppa näyttää. Toki balettitunnilla koin pienen herätyksen, sillä jostain hassusta syystä mä näytin puuterinvärisissä trikoissa kymmenen kertaa isommalta kuin mustissa legginseissä. Joten mun oli pakko saada tietää totuus.
Oli kummallista havaita se jonkinlainen pettymys ja järkytys huomata, että olin pysynyt grammalleen samassa lukemassa kuin vajaat pari viikkoa sitten. Ja mä olin niin varma, että olen lihonut ainakin 5 kg!!
Tämä tuli hyvään saumaan päästä kiinni todellisuuteen, sillä mun nälkäsignaaleita ei viime viikkoina ole ollut juuri lainkaan - ainoastaan aamulla - ja mielessä on pyörinyt että onko mun pakko edelleen syödä näin paljon? Mutta kyllä mun taitaa olla. Tämä paino ei ole mun kropan biologinen paino, tiedän sen, vaikkakin painonnousu on hidastunut aika paljon. Sekin kertoo siitä, että mun aineenvaihdunta on ihan eri tasolla kuin ennen näissä parantumisyrityksissä.
Joten teille, jotka olette samassa tilanteessa, epäilette olevanne niitä harvinaisia yksisarvisia jotka eivät (omasta mielestään) tarvitse niin paljon kuin muut, niin todellakin tarvitsee! Vaikka kahta samanlaista ihmistä ei ole, niin jokaisen ihmiskroppa toimii samalla tavalla. Yksisarvisia ei ole olemassa.


Tälle loppuviikolle on luvassa koulutöitä, Greyn anatomiaa ja taidanpas piipahtaa tuolla pohjanmaan suurmarkkinoilla Areenalla :)
Sain myös aikaiseksi varattua maanantailla parturiajan mutta edelleen mietin että mitä mä keksin mun hiuksille leikkausmielessä? Pyydänkin teiltä ideoita siihen. Mun hiukset ovat pitkät mutta etenkin latvat ovat tosi huonossa kunnossa ja ohuet, joten jonkin verran pitää leikata.
Haluaisin ehkä kasvattaa tän otsiksen pois enkä halua leikkauttaa kovin lyhyeksi - missään nimessä ei olkamittaa lyhyemmäksi! - mutta mä en keksi oikeastaan mitään.
Joten heitelkääpä mulle jonkinlaisia hiusmalli-ideoita, kaikki vinkit ja ideat vastaanotetaan erittäin mielellään! :)

5 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja taas tuli potku itselle naamaan,
    kun kerroit totuuden yksisarvisista... iltapalalle siis! Voisko sivuilta pyöristetty suora otsis olla kiva? Vähän kevennetty sivuilta siis? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikun hitsit, sellainenhan sulla juuri nyt onkin... ....

      Poista
  2. Musta sun otsis on just ihana!!:)

    VastaaPoista
  3. Tätä oli niin kiva lukea! Aina oon ihan innoissani kun sulta on tullut uusi postaus ja meen heti lukemaan sen :)

    Sun uusista hiuksista tuli hienot kun näin kuvan!

    Ihanaa viikkoa sinulle ja Dooralle <3

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta