28. heinäkuuta 2015

Tavoitetta kerrakseen

Löysin youtubesta Joy Womackin tilin videoineen ja päätin jakaa sen tännekin siltä varalta jos kaikki eivät sitä ole löytäneet.
Eli löytyypi täältä!

Tosiaan tuolta löydätte itse noita videoita, mutta on ihan pakko ladata tähän muutama esimerkiksi. Joyn videot ovat tosi monipuolisia: on vinkkejä, kokemuksia, variaatioita, tutoriaaleja ja löytyypi vielä sekä englanniksi että venäjäksi!

Ensinnäkin tämä alla oleva My life in Russia.
Mikä notkeus ja liikelaajuus - ja äärettömän hyvin ja rakkaudella käytetyt kärkkärit! Mä mietin, että omani ovat siinä kunnossa että seuraajaa kaipaisivat, mutta nämä Joyn kärkkärit nähtyäni... omani ovat kuin uudet noihin verrattuna! :D



Sitten video Joyn venyttelystä. Mä oikeasti odotin, että milloin tämä nainen taipuu pieneksi laatikoksi, sen verran liikkuvuutta löytyy nivelistä. Mutta noin liikkuvat nivelet tarvitseekin lihasta tuekseen, ja Joyn vinkit thera-bandista olivat hyviä.


Ja tämä kolmas - Stretch and turn - oli paitsi hauskasti editoitu, niin mä ainakin löysin uusia verryttelyvinkkejä, joita voisin kokeilla. Piruetteja katsellessa olin jo muuttumassa vihreäksi kateudesta, koska edelleen jumitan niissä ykkösissä; tuplia yrittäessä iskee piruettikammo enkä uskalla enää sen yhden jälkeen pyöriä toistakin perään. Ehkäpä siinä olisi mulle ensi kaudeksi haastetta: opetella tuplat.


Mitä tykkäsitte näistä Joyn videoista?
Seuraatteko te joidenkin tanssijoiden youtube-tilejä?

24. heinäkuuta 2015

Makeover

Sain ihme inspiraation muokata blogin ulkoasua yksinkertaisempaan suuntaan.
Mullahan on aina taustoina ollut jos jonkinlaista härpäkettä: kirjoja, pilviä, niittyjä ja nyt viimeksi rupinen iho (lainatakseni erään anonyymin kommenttia :D).

Eli nyt on ulkoasua pelkistetty aika rankalla kädellä: poistin jopa blogin kuvauksen, sillä se teksti meni koko ajan ihan tyhmästi kuvan päälle. Sitä paitsi mun mielestä se kuvausteksti oli vähän elähtänyt.

raskaan työn raataja :D

Mitä mieltä te olette tästä uudesta ulkomuodosta? Ideoita tai parannusehdotuksia?


15. heinäkuuta 2015

Joogarakkaus

Tosiaan kesäkuun alussa käyty joogan alkeiskurssi oli niin loistava kokemus, että kokeilin joogaa uudestaan - ja rakastuin. Sitten sain vinkin livejoogasta - Yoogaia:sta - ja ensimmäisen ilmaisen viikon jälkeen vakuutuin niin totaalisesti siitä, että liityin jäseneksi.
Yoogaia tarjoaa paitsi suomen- ja englanninkielisiä livejoogatunteja webbikameran välityksellä niin myös tallenteita, eikä lajivalikoima pysy "pelkässä" joogassa, vaan sieltä löytyy myös Pilatesta, kahvakuulaa ja foam rollingia, kaikki buffettiperiaatteella, eli maksa kk-maksu (normaalisti 19,99€ ilman mitään sitoumuksia) ja saat käyttää palveluja niin paljon kuin haluat. Ihan loistava juttu tässä on se, että palvelua voi kokeilla viikon ajan ilmaiseksi - jälleen ilman mitään sitoumuksia - ja sen jälkeen eka kuukausi on 5€!
Palvelun sivuille pääset tästä!

Miten mä koen joogan itselleni hyödylliseksi?
~ Ensinnäkin se avaa mun selän - tätä en voi toistaa tarpeeksi. Etenkin nyt kesällä, mun selkä on mennyt huonompaan kuntoon tanssituntien puutteen takia, ja kivut ovat jokapäiväisiä. Jooga avaa mun yläselkää ja rintakehän aluetta ja mä suorastaan tunnen kasvavani ne 5 cm takaisin, jotka aikoinaan kadotin. Muutenkin jooga avaa ihanasti koko kroppaa, jolloin lihaskireydet helpottavat ja esimerkiksi itse tunnen miten olkapäät laskeutuvat alas sieltä korvista.
~ Joogassa mä olen ylittänyt ja yllättänyt itseni useasti. Viimeksi joogatessani tein ja pidin sivulankun yhdellä kädellä, ja voih sitä tunnetta! En ole koskaan edes tanssitunneilla siihen pystynyt, en ole koskaan aiemmin pystynyt tekemään sivulankkua, joten nyt se fiilis oli sanalla sanoen mahtava! :) Mä olen yllättynyt siitä, että jooga voi olla fyysisesti varsin raskasta, varsinkin joogapunnerrukset... Totta kai se riippuu joogalajista, sillä todellakaan kaikki jooga ei ole sitä fyysistä. Mä olen tehnyt astangaa, flow'ta ja vineyasa flow'ta, ja ne ovat olleet fyysisiä joogamuotoja. Anteeksi, korjatkaa toki jos näissä mun joogajutuissa on jotain virheitä; mä olen vielä vasta aloittelija joogan parissa, joten tekstissä voi hyvinkin olla jotain virheitä tai epäolennaisuuksia.
~ Kehotietoisuus ja kehon mukaan eteneminen. Kilpailuhenkisenä ihmisenä mun on ollut ajoittain vaikeuksia siinä, etten ole yrittänyt väkisin puskea ja pakottaa kehoa joogaliikkeisiin, vaan olen (ainakin yrittänyt!) kunnioittanut sen rajoja. Jos tänään alaspäin katsovassa koirassa ei takareidet anna periksi suoristaa polvia, niin tänään en pakota itseäni suoristamaan polvia vaan pidän ne koukussa. Tärkeintä on pitää selkä suorana ja hengitys oikeana. Elää just tässä hetkessä ja ottaa yksi asia kerrallaan.
~ Mielenhallinta on käsittämätön asia normaalielämässä, ihan oikeasti. Ihmisellä on tunteet itsesuojelusyistä, joten jo evoluution kannalta ihminen menee tunteidensa mukaan. Mutta se voi kääntyä myös itseään vastaan - näin ainakin itseni kohdalla - ja siinä auttaa jooga. Joogatuokioon ei mahdu muuta kuin hengitys, minä ja joogaohjaaja (sekä Doora, joka ei ole lainkaan mielissään mun joogatuokioista), joten se rentouden, rauhallisuuden ja päättäväisyyden tunteet ovat hyvin tervetulleita omaan elämääni. Mulle ainakin soturi-asanat tuovat sitä päättäväisyyttä, että kyllä tästä piru vie vielä päästään eteenpäin! 
~ Helpotus. Helpottuneisuuden tunne joogatunnin lopuksi saa minut ainakin usein kyyneliin asti. 


"post-yoga -feeling is awesome!" Ja sitä se on :)




Voisin kertoa näistä omista kokemuksistani vaikka kuinka, mutta yhden kokemus ei vastaa toisen kokemusta, joten kannattaa siis kokeilla itse.

Sitä paitsi tanssijalle jooga on erittäin suositeltava liikuntamuoto, sillä se vahvistaa just oikeita lihaksia (kädet ja jalat, keskivartalo ja etenkin syvät tukilihakset) ja lisää myös liikkuvuutta. Lisäksi varmaan suurin osa tanssijoista on jollakin tapaa perfektionistisia ja kilpailuhenkisiä, joten jooga on myös tässä loistava apuri; joogassa ei kilpailla eikä pyritä täydelliseen liikesuoritukseen vaan tosiaan edetään oman kropan ehdoilla ja näin myös kehotietoisuus lisääntyy.
Joten nyt, jos sinulta on jäänyt joogatunnit väliin niin kokeile Yoogaian viikon ilmaista kokeiluversiota, takuulla huomaat jotakin erilaista joogan jälkeen :)
Harmi vaan, että tanssitunteihin on vielä kuukausi aikaa, mutta samalla kuukausi aikaa joogata ja tehdä omatoimisia balettitreenejä ja näin ainakin yrittää estää kunnon totaalista romahtamista kesäloman ja herkuttelujen aikana ;) :D
Itse asiassa just eilen mulla oli omat treenit, ja totta kai tuli otettua kuvia ja myös yksi video. Katsotaas, josko mä onnistuisin lataamaan ne kaikki tänne...

There are times when you feel like lost. Totally, completely lost.

There are times when you feel trapped in your life, looking desperate for exit.

One day, it's gonna happen.



Poistin sen edellisen tällaisen videon, ja lisäsin sen uudestaan Youtubesta. Joku kommentoi, että kaikilla selaimilla ei nähnyt näitä videoita (Chrome varmaankin), ja muutenkin se tuntui vähän
hassulta nähdä, miten se edellinen video on toiminnassa koko ajan, alusta loppuun.
Joten ehkäpä mä siirrän tuon Dooran videon myös Youtubeen :)


Tässä alla lyhkäinen video Doorasta <3
Ja nyt kun kerran nämä videot onnistuvat, niin olisi ehkä toteutettavissa sen videopostauksen tekeminenkin, joten laittakaas vinkkejä ja toiveita! :)
 
 
Dooran salainen hupi :D


 
Mitäs tykkäsitte noista videoista?
Entä onko teillä jotakin joogakokemuksia, joista haluaisitte kertoa? Kertokaa ihmeessä! :)

5. heinäkuuta 2015

Pikku-Doora sairastaa, häntä hellikäämme

tämä Pedigreen mainos saa vain hymyn huulille yhä uudelleen ja uudelleen :)
Perjantaina oli Dooralla - tai ehkä pikemminkin mulla! -  pieni koettelemusten päivä, sillä neidiltä poistettiin nukutuksessa yksi hammas sekä vähäinen hammaskivi.
Tuo operaatio tuli pienenä yllätyksenä, sillä toissaviikon maanantaina yhtäkkiä huomasin Dooran yhden alaposkihampaan heiluvan. Totta kai mä huolestuin ja aloin elättelemään kaikkia kauhukuvia hampaita irrottavasta lihansyöjäbakteeritulehduksesta, sillä Daina kärsii pahoista hammasongelmista. Sain varattua ajan eläinlääkäriin Animagiin, ja määräys kuului varata aika operaatioon, jossa poistetaan heiluva hammas sekä vähäinen hammaskivi.
Voitte vaan kuvitella mitä viikon odotus teki mun mielikuvitukselle...

Toissapäivänä perjantaina klo 10 tämä kyseinen operaatio sitten oli.
Me vietiin Doora Animagiin vastaanotolle, jossa eläinlääkäri vielä tarkisti heiluvan hampaan olevan tallella. Sitten meille kerrottiin nopeasti mitä on tuleva, ja sitten Doora saikin rauhoittavan piikin peffaansa. Otin sen syliini, ja oikeasti ei ollut itku kaukana kun sitä siinä pitelin. Huomata, miten se pieni elämäniloinen koiranruumis alkaa sätkimään, pää nuokkumaan ja käymään hirveän raskaaksi. Mun äidinvaiston pelkotilat kohosi potenssiin 100, ja pelkäsin jo Dooran saavan jotain epilepsiakohtauksia, koska se sätkähteli siinä mun sylissä rajusti. Purin vaan huulta etten vollottaisi ääneen. Yritinkin vääntää tilanteesta huonoa vitsiä Dooran toiselle omistajalle, joka oli totta kai myös paikalla. Pelkäsin sen kuolevan siihen.
Hetken ikuisuuden kuluttua eläinlääkäri tuli takaisin ottamaan Dooran, jolloin tämä alkoi huutamaan kuin viimeistä päivää ell:n lohdutellessa sen näkevän pikku-ukkoja ja johtuvan rauhoitusaineista, että ei huolta. 
Sanottiin, että tulkaa 1,5 tunnin päästä takaisin. 
Oikeasti, tuolla eläinklinikalla pitäisi olla jotain psykologin palveluja odottaville ihmisille, jotta he eivät pelkäisi oman rakkaan lemmikkinsä heittävän veiviään..! Mä ainakin olisin tarvinnut..

Voi sitä riemua kun Doora oli hengissä! Nukutuksen ja herätepiikin jäljiltä se oli erittäin pökkyrässä, ja hoitaja sen kantoikin meidän luokse operaatiohuoneesta. Ei sitä helpotuksen oloa osaa kuvailla sanoin; miettikää itse miltä tuntuu kun oikeasti pelkää menettävänsä jonkun itselle äärimmäisen rakkaan olennon - olipa se koira, kissa, fretti tai ihminen. Mulle Doora on niin paljon enemmän kuin koira: se pitää mut hengissä. Se on mun perheenjäsen.

Ei oikein vielä jalat kanna ja pää toimi..

Kotona Doora nukkui aika pitkään, tosin aina välillä se kampesi omasta petistään ylös hoipertelemaan mun perään, joten päädyin sitten siirtämään sen petiä aina sinne mihin itsekin menin. Pahinta oli kuitenkin kuunnella sen itkua. Kun ei voi varmaksi tietää itkeekö se kipua vai sitä nukutuksen jälkeistä pökkyrää. Kysyin klinikalla mahdollisista kivuista, mutta hoitaja sanoi sen saaneen kipulääkettä eikä se hampaan poisto muutenkaan kuulemma pahemmin kipua aiheuta. Joten todennäköisesti itku ja valitus johtui siitä epänormaalista olosta.
Mä ehdin jo vähän ruveta huolestumaan Dooran pökkyräisyydestä, mutta myöhemmin iltapäivästä päästettyään yhden ison ilmoitushaukun - näki ikkunasta jonkun kulkevan ohi - alkoi pikkuinen palata tähän päivään. 
Pienen ruoka-annoksen (tonnikalaa sekä Arden Grangen Appetite plus -kananmaksalientä toipuville tai muuten heikkokuntoisille koirille) tukevoittamana päästiin jo ulos asti, ja lyhyen - tosin huteran - kävelyn tuloksena tuli pissatkin. 
Näin myös mä aloin helpottumaan ja vapautumaan, ja aloin tekemään itsetehtyjä raakapatukoita :D

Päivän koettelemuksia helpotti myös se tieto, että poistettu hammas oli "ns. ratsastava maitoposkihammas, eli maitohammas ei ollut lähtenyt ikenestä irti ja sen alle ei ole puhjennut pysyvää poskihammasta." < --- tämän sanoi/kirjoitti Dooran leikannut eläinlääkäri kotiutusohjeissa.
  Eli siis tilanne oli paras mahdollinen! Ainoastaan yksi maitoposkihammas ei ollut puhjennut pentuikäisenä, vaan jäi sinne ratsastamaan aikuisikään saakka. 

Alkuillasta Doora oli melkein kuin muka omavanha itsensä; tosin tepsutteli eteenpäin häntä puolivälissä ja urisi kaikille. Tulkitsin tämän niin, että neito ei ollut oma itsensä, koska koko päivän kestänyt väsymys ja töttöröisyys on saanut sen paitsi ihmettelemään tilannetta, niin myös epävarmaksi. Ja epävarma koira pelkää herkästi, joten mä ohjasin sen istumaan kauas vastaantulevasta koirasta, ja rauhoitin sen keinoilla, jotka olen todennut hyviksi Dooran kohdalla.

illalla kävelyllä. Doora: "en tule! mennään tuonne vasemmalle, kotiin!"
johon minä: "eiku tule nyt, tuu vaan....*odottelua* no niin tuus ny!"
 Loppupäivä - vai onko se -ilta? - menikin jo ihan rauhallisesti, ja vielä illalla se söi useampaan otteeseen tuota ylempänä mainittua ruokaa (tonsku + raejuusto sekä se AG:n kananmaksaliemi), ja viimein Doora jo hypähtikin mun sänkyyn viereen.
Koettelemusten päivä oli ohi!

Mutta ei ihan sittenkään.
Nimittäin lauantaina klo 06:30 heräsin Dooran pongahtaessa istumaan ja aloitti vinkumisen. Käytin sitä pissalla, ja palattiin takaisin nukkumaan.
Pari tuntia myöhemmin alkoi sama vikinä ja levottomuus, ja mä havahduin siihen, kuinka Doora oksensi mun makkarin maton yhden kulman täyteen. Ja vielä uudestaan.. ja uudestaan. 
Äkkiä paperilla lattialta oksennukset pois ja matolta enimmät irtoavat pois, sotkeutunut osa mattoa suihkuun ja domestos -pyykkiin. Sitä mattoa pestessäni kuulin Dooran huonon olon ja vikinän, ja tällä kertaa oli ripulikakat lattialla....hmphh. 
Ei siinä muu auttanut, kuin siivota kakat paperilla pois ja pestä lattiat domestoksella. 
Lopulta heitin maton ulos kaiteelle kuivumaan, ja iltaan mennessä se olikin kuivunut - ja puhdas! :D

Huh, mikä viikonloppu ollut!
Vaikka pahimmat helteet ovat tältä viikolta menossa ohi, niin Doora ainakin on ollut normaalia väsyneempi; se ei ole mikään hellehirmu, vaan tykkää nukkua kotona lattialla varjoisissa paikoissa. Yöllä se ei viihdy sängyssä mun vieressä kovin kauaa, koska kaksi henkeä pienessä sängyssä = tulee kuuma. Joten herään aina siihen, kun Doora hyppää lattialle nukkumaan. Sitten se ilmeisesti haluaisi vähän lämpimämpään paikkaan ja tulee mun viereen about 5-10 minuutin ajaksi, ennen kuin hyppää taas lattialle.
Ensin mua ärsytti Nöpön jatkuva sänkyloikka, mutta nyt mä oon jo tottunut siihen. Ja kun sille on viileämpää maata lattialla kuin sängyssä tiukasti mun vieressä, niin en mä rupea sitä pakolla kantamaan lattialta sänkyyn :)


Mutta näin!

Onko teidän lemmikki joutunut tai joutumassa jonkinlaiseen operaatioon? Millaiseen? Kertokaa kokemuksia, niitä on aina tosi mukava lukea! :)

Niin ja mainitsin ne raakapatukat tuolla ylempänä. Olisiko joku halunnut tietää niiden tekemisestä? 
Noiden raakapatukoiden lisäksi olen tehnyt tositosi paljon erilaisia hedelmäsmoothieita, joten vinkatkaa jos haluatte niistä jotain tietoa!


Daina ja Doora <3