5. huhtikuuta 2015

Voi developpe!

Mä olen itse tuskaillut developpeiden kanssa, sillä koipeni eivät nouse kovinkaan korkealle - hyvänä päivänä 90 astetta on maksimi.
Tuntuu, että etureidet ovat kovilla ja jalka painaa niin paljon, etten jaksa pitää sitä jalkaa edes siellä 90 asteen korkeudessa. Lisäksi takareidet ovat mulla kireät - etenkin vasen takareisi on kireä, johtunee kaiketi polvileikkauksesta. Joten olen aika lailla haudannut toiveet ja haaveet korkeammista developpeista.

Nyt satuin katsomaan Kathryn Morganin videon (klik!) developpeiden parantamisesta, ja se oli kerrassaan loistava, täynnä hyviä vinkkejä.
Mä en ole kiinnittänyt huomiota tukijalkaan, ja Kathrynin pikainen esimerkki osoitti tukijalan tärkeyden. Kokeile itse.
Eli tee developpe ensin niin, että keskityt vain työjalkaan. Sitten tee sama uusiksi, mutta keskity tällä kertaa pelkästään tukijalkaan. Huomasitko eron?
Mä huomasin sen, että kun keskityin vain työjalkaan, developpesta tuli jäykkä: jalka ei noussut kuin vajaaseen 90 asteeseen enkä jaksanut pitää sitä kovin pitkään. Toisella kertaa keskittyessäni tukijalkaan, työjalka nousi hieman korkeammalle.
What?

Kathrynia lainatakseni kaikki on kiinni tukijalasta, -puolesta ja käsistä.
Mitä vahvempi sun "tukipuoli" on, sitä helpompi sun on työskennellä.
Kun olet kokonaan tukijalan päällä, kädet ovat vahvat ja kroppa on vedetty ylös, jaloilla on tilaa työskennellä.

Näitä tukipuolen lonkankoukistajia voi - ja pitääkin! - vahvistaa, sillä jalka ei (ikävä kyllä!) nouse pelkästään etureidellä.
Kathryn neuvoi tosi hyvän harjoitteen, ja kokeiltuani sitä itse voin kyllä allekirjoittaa sen.

Elikkäs.
Seiso yhdellä jalalla ja vie toinen jalka taakse attitudeen (ei tarvitse olla välttämättä edes aukikierrossa, kunhan jalka vain on kunnolla takana), ja tee samalla plié tukijalalla. Lähde sitten tuomaan jalka eteen, ja suorista samalla tukijalka suoraksi. Sitten taas jalka taakse ja tukijalka tekee plién, sitten jalka taas eteen, jne.
Kun tuot jalan eteen attitudesta, käytä tukijalan lonkkaa äläkä työjalkaa.

Olen vähän huono selittämään asioita, joten liitän tähän oheen tuon videon sekä kohdan ko. liikkeestä.
Ja tämä harjoitus löytyy kohdasta 1:35 - 2:11.


Tämä harjoitus on hyvä myös tasapainon kannalta, ja se paljasti kuinka heikko mun vasen puoli on: en tahtonut pysyä millään tasapainossa! Oikea puoli sujuu hyvin - oikealla jalalla pystyn tasapainoilemaan aika hyvin - mutta vasen... välillä tekisi mieli itkeä.
Mutta tosi tehokas harjoitus, ja varmasti tuntuu!

Miten te pyritte parantamaan developpeta?

11 kommenttia:

  1. Minusta videolla on ihan hyviä ajatuksia, mutta hämmentävä lähestymistapa. Kuten sanottua, vinkeissä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta aika pintaraapaisuksi tämä minun mielestäni valitettavasti jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sain samanlaisen vaikutelman tuosta videosta. Lisäksi mua häiritsi se, että Kathryn vaikutti hirveän kiireiseltä, ikään kuin hän haluaisi saada videon äkkiä tehtyä ja karkuun. Mutta ehkä hän on/oli kiireinen.
      Mä oon kattonut tosi paljon videoita liittyen developpen ja arabeskin parantamiseen, ja Kathrynin video oli kuitenkin ensimmäinen, joka ei tarjonnut venyttelyä ratkaisuksi ongelmaan, sillä se nyt on aikalailla toissijainen asia.

      Poista
  2. Vautsi, täytyykin kattoa tuo video. Mulla nousee vasen jalka huomattavasti paremmin kuin oikea, eli onko mun oikea puoleni (eli vasemman jalan tapauksessa tukipuoli) sittenkin se parempi puoli, jos se kerta mahdollistaa ton vasemman kontin nousun? Hmm. En tiiä oonko tehnyt aina väärin, mut olen aina käyttänyt jalan nostossa hyväkseni alavatsalihaksia: Kun jalka nousee, ajattelen että nostan sitä vähnniinkuin vetämällä alavatsalihaksista ''ylöspäin''. Mut ei oo tosiaan ennen tullut mieleen, mikä toi tukipuolen merkitys on, voisinkin keskittyä siihen heti tänään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin näin (ensi)lukemalta mulle tulee mieleen, että hyvä kun käytät alavatsaa ns. hyväksesi (ylösveto), mutta pidäthän kuitenkin lonkat tasalla, eli että työjalan puoleinen lonkka ei nouse tukijalan lonkkaa ylemmäs. Tietysti kropan ylösveto on melko lailla kokonaisvaltaista, mutta jos alavatsa ei ole mukana, ei jaloilla ole tilaa ja esim. arabeskit ja attitudet tavallaan lösähtävät kasaan. Joten oikealla polulla olet :)

      Poista
  3. Täytyypi katsoa toi video, ittelläni on vasemmalle puolelle kanssa hirvittävät ongelmat developpeiden kanssa (ja oikeallakin huimasti parannettavaa). Kiitos kun vinkkasit tästä :)

    VastaaPoista
  4. Katsoin itsekin eilen tuon videon ja täytyy sanoa että kyllä se toimi itsenikin kohdalla. Oma jalka ei nouse myöskään hirveän ylös, koska jaloissa ei vain ole niin paljoa voimaa :D mutta silti huomasin eron. Pidän muuten sun blogista ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihasvoima kasvaa tekemällä, ja tosiaan lisätehoa noihin treeneihin saa esim. nilkkapainoilla. Ei tarvi olla paljon painoa, parikin kiloa on jo paljon (uskon että kilo riittää). Eli laita painot nilkkoihin ja tee noita samoja harjoituksia, niin kyllä takuulla tuntuu :)

      Ja kiitos kommentistasi :)

      Poista
  5. Ei liity aiheeseen, mutta haluaisin kysyä silti :). Kuinka kauan harjoittelit pehmeillä tossuilla ennen kärjille menemistä? Tuntuiko aika sopivalta, liian vähältä vai liian paljolta? Onko kärjillä tanssiminen sellaista kuin ajattelit? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... nyt laitoit miettimään.
      Itse asiassa piti luntata fb:stä, mutta sain oikeastaan tasan neljä vuotta sitten kärkkärit, eli tanssitunneilla olin aktiivisesti käynyt vasta vajaat neljä kuukautta, eli TOSI vähän aikaa.
      Silloin en vastustellut yhtään (typerä aloittelija minä..), mutta nyt jälkeen päin ajatellen totean vaan, että ei todellakaan olisi pitänyt niin nopeasti hankkia kärkkäreitä. Ihmettelen sitäkin, että miten opettaja käski minun hankkia ne ja patisti edistyneempien ryhmään, vaikka oma taitotaso oli mikä oli. Mä en saanut niin tarkkaa opetusta ja ohjausta kärkitossuihin, sohelsin yksinkin ja siitä ei hyvä koskaan seuraa: liukastuin niillä pirun kärkkäreillä tunnilla ja hajotin tuon polven. Joten ei, olisi pitänyt osata sanoa. Vasta myöhemmin. Mutta mitäpä tuota enää murehtimaan, mennyt on mennyttä.
      Mä ajattelin, että kärjillä tanssiminen tekee musta ballerinan: siis että se on helppoa, kohta teen piruetteja jne jne. Tulikin hieman yllätyksenä, että millaista se oikeasti on, miten niin pikkuruiset lihakset - joita muuten ei edes tiedosta! - joutuu niin suureen työhön, joten vähän kaikki oli mulle yllätys.

      Mutta kärkkärit ovat olleet mulle sellainen pakko saada -juttu, niin erikoinen ja mahtava, ne ovat edustaneet mulle niin monia asioita. Ja pakko myöntää, että kyllä musta tuntuu hienolta esim. treenien jälkeen kulkea kärkkärit sidottuina treenilaukun hihnaan ja naama punaisena, että hahah, katsokaas, mä tulin just balettitunnilta ja osaanpas tanssia kärjillä! :'D Nimenomaan, osaan :''D Kun en osaa, on totuus.. :)

      Poista
    2. Huh kuulostaa hurjan lyhyeltä ajalta ._.
      Itse en olisi millään uskaltanut niin vähän ajan jälkeen. Toisaalta siihen omaan opeen pitäisi luottaa. Hankalaa :D.
      Mua kärkkäreissä ehkä eniten kiinnostaa se, miltä ne tuntuu jalassa. Muutoin tykkään treenata fonduita, piruetteja, roundeja jne... ihan pehmeissäkin :).

      Poista
  6. Mustakin olis kiva saada kärkkärit. Joskus lapsena viimeksi tanssin niillä, mutta ei meillä aikuisten tans.voimistelun ryhmässä ole sitä mahdollisuutta, vaikka baletin tekniikkaa opetellaankin. Ei siitä varmaan enää mitään tulisikaan, joten eiköhän se ole taaksejäänyttä elämää mun osalta...

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta