11. huhtikuuta 2015

Pikkuneidin juhlapäivä

Nimittäin tänään on Doora Unelman 2-vuotissynttärit!

Mä olin suunnitellut Dooralle oikean unelmapäivän (onhan neidin toinen nimi Unelma ;) ) pitkine lenkkeineen, herkkuruokineen ja koirapuistossa käynteineen, mutta Karman laki astui kuvioihin.
Mä nimittäin olen ollut niin tyytyväinen (ja ehkä vähän ylpeäkin) siitä, miten mä olen onnistunut välttämään kaikki ne kulkutaudit, joita on ollut kovasti liikkeellä. Muut joutuivat sängynpohjalle flunssan ja noroviruksen takia, mutta minä vältin ne.
Eiliseen saakka.
Tässä tulee nyt hieman sairastelutekstiä, joten herkkänahkaiset hypätkää yli.

Ihmettelin eilen sitä, miten järkyttävän väsynyt ja heikko olo mulla oli, ajattelin sen johtuvan matalasta verensokerista ja kovasta nälästä, sillä vatsassa tuntui hieman epämiellyttävä paineen tunne ja röyhtäytti koko ajan. Niinpä söin neljän viljan puuroa, leipää, Skyriä, raejuustoa, jogurttia ja hedelmiä, yritin juoda nesteitä. Mutta olo ei vaan kohentunut. Jouduin skippaamaan aamun ekat luennot, ja ajattelin pystyväni menemään puolilta päivin kouluun. Olihan mulla torstaina aamusta ollut hieman heikko olo, ja se meni puolilta päivin ohitse. Mutta ei.
Mä en pystynyt juuri seisomaan, koska jotenkin särki vähän joka paikkaa kummallisesti, korvissa suhisi ja huimasi, eikä yksinkertaisesti ollut yhtään energiaa seisoa. Dooran sain käytettyä aamupissalla jotenkuten. Mä ihmettelin, että mitä ihmettä tää on, kun ei kuitenkaan oksetakaan eikä vatsassa vello. 

eilen ja tänään

Kunnes niin sitten teki. Koko päivän oksennettuani ja koomattuani sohvalla, sain kaverilta kyydin kauppaan, jossa koko ajan vaan rukoilin, ettei jalat lähtisi alta. Kun pääsin jälleen kotiin, rupesin oikeasti huolestumaan. Alkoi nousta kuume ja olo vaan huononi. Siinä vaiheessa kun käytin Dooran ulkona pissalla ja raajoja pisteli, päätin lähteä päivystykseen.
Mitään ihmeempiä ei siellä tehty, ja pääsin parin tunnin päästä kotiin tiukkojen nesteytysohjeiden kanssa (muun muassa hemoglobiini oli melkein 160, eli tuon taudin takia oli aika kova nestehukka). Kotiin sitten appelsiinimehun ja kahden erilaisen kivennäisveden kanssa (toisessa lisänä magnesiumia), ja joinkin sitten vettä ja appelsiinimehu+kivennäisvettä (en tykkää kivennäisvedestä, joten kun sitä laimentaa appelsiinimehuun, siitä tulee juotavaa). 
Kaiken huipuksi mä en saanut unta. Valvoin koko pirun yön sohvalla maaten, tuijotin telkkaria (Friiltä tulee yllättävän hyviä ohjelmia, eikä kyllä murhamysteerien katsominen auta unensaannissa..) kunnes viimein neljän aikaan nukahdin kahdeksi tunniksi.
Tänään on sitten ollut huomattavasti parempi olo; aamupäivän sai vielä hieman arpoa, että kantaako jalat, mutta onneksi se raajojen - käsien erityisesti - pistely on nyt mennyt ohi. Voimat alkavat olla tulemassa pikkuhiljaa takaisin - paljon nesteitä kivennäisaineita unohtamatta, puuroa, raejuustoa ja jäätelö ovat kummasti auttaneet.

Tänään sitten alkoi tulla varsin tukkoinen ja flunssainen olo. Kuume rupesi nousemaan, kurkku oli kipeä, korvissa kamala paine, nenä tukossa. Ei voi olla totta! Just oon toipumassa kamalasta vatsataudista, ja vielä flunssa päälle!!
Mitä mä opin? 
En enää koskaan riemuitse (ennenaikaisesti) kuinka olen välttänyt kulkutaudit!

Doora Unelma juhlapäivänsä aamuna :D
Mutta päivän tärkein tapahtuma on tietysti ollut Dooran 2-vuotissynttärit!
Perinteiden mukaan lauloin sille aamusta onnittelulaulun, ruokaa kuppiin ja myöhemmin aamupäivästä paremmalle kävelylle, kun olo oli jo parempi. Doora sai synttärilahjaksi mun perheeltä + perheen muilta koirilta kortin runoineen sekä 20 euroa, jolla käydä valitsemassa Woof'sin herkkuholvista parhaat päältä. 
Ikävä vaan, että kyyti keskustaa kauemmas järjestyi hiukan myöhään, ja Woof's oli jo ehtinyt sulkea ovensa tältä päivää, joten suunnattiin sitten Päivölän cittarin Faunattareen. 
Olin jo aiemmin iskenyt silmäni sellaiseen räikeän pinkkiin pehmoelukkaan, jolla on oikein roikkuvat raajat ja vinkuu tassuista, ja nyt sitten ostin sen Dooralle. Mukaan tarttui myös lehmän kuivattu ruokatorven pala sekä lohitäytteinen rulla. Cittarin puolelta hain kanafileillä päällystettyjä pururullia (neidin tämän hetkisiä suosikkeja!) ja kaksi isoa kenkää. Ajattelin myös tekeväni kakuntapaisen jostakin lihalaatikosta ja nakeista, mutta Doora on hirmu herkkävatsainen, eikä se kestäisi semmoista syödä. Joten päädyin sitten tonnikalaan, joka näytti kelpaavan raejuuston ja nappuloiden kanssa oikein mainiosti :)

Teimme sen suunnitellun retken koirapuistoon, vaikkakin hieman pienemmässä mittakaavassa, ja sen jälkeen vielä vähän rauhallista kävelylenkkiä joen varrella puluja jahdaten.. :'D
Nyt synttärisankari heräsi pitkältä päiväunelta - johan se on vatsansa syönyt täyteen ja saanut (yrittää) leikkiä yli-innokkaan mäyrispennun kanssa ja tehnyt selvää Nipasta, uudesta pehmoelukasta. 
Tälle iltaa ohjelmassa on vielä (myöhäisillan) kävelylenkki, hieman leikkimistä ja sitten nukkumaan. 
Dooralla on oma tarkka päiväjärjestyksensä, ja on hupaisaa seurata miten se pysyy siinä niin hyvin :D

Minä sen sijaan taidan keittää puuroa - vatsa näyttää tällä hetkellä kestävän vaan puuron kaltaisia pehmeitä ruokia - ja siirtyä sohvalle tuijottamaan Deep Blue Seata. 
Toivottavasti tämä alkaa mennä tästä nyt ohitse, ja pääsee taas palaamaan päiväjärjestykseen ja tekemään rästissä olevat koulutyöt.
Hahah, koulu onkin aiheuttanut mulle pieniä riemunhetkiä, kun kursseista satelee vitosia :D En mitenkään käsitä sitä, miten olen Asuntokauppa -kurssista
voinut saada arvosanaksi 5, koska mä en oikeasti lukenut yhtään tenttiin, en kertaakaan katsonut edes luentomateriaaleja, ja oli ihan viittä vaille etten meinannut edes tekemmän koko tenttiä! Mutta ehkä mulla oli vaan onnea - ja kaiketi mun harjoitustyö oli pelastava enkeli. Ihmettelen tosi suuresti, sillä mä en ole mikään jatkuva erinomainen oppilas. Mutta nautitaan nyt näistä vitosista vielä kun niitä tulee ;) :D

Vasemmalla kollaasia Dooran lahjoista ja kortista, oikealla in action -kuva, jossa Nipa sai ensin kyytiä, kunnes alkoi kenkä kiinnostamaan enemmän... :D
Mä löysin lisäksi ihan hervottoman jutun koiran 3-vuotissynttäreistä, ja piti kyllä niin paikkansa!
Löydät jutun täältä.

Miten te olette "säilyneet", oletteko sairastaneet kovastikin tänä keväänä, vai oletteko onnistuneet pysyä terveinä? :)

6 kommenttia:

  1. Voi harmi että sinne sitten iski sairastuminen.
    Itse olen aika hyvin pysynyt terveenä ja välttynyt flunssilta!

    Toivotaan että loppukevät pysytään kummatkin terveinä! Aurinkoisia päiviä sinulle ja koiruudelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Sulla Pinja on ollut hyvä tuuri :) Toivottavasti sä et myöhemmin saa näitä inhokkitauteja, menee pikkuhiljaa hermot :/
      Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa.. hope so! :)

      Poista
  2. Mun mielestä noissa kaikissa Dooran kuvissa näyttää siltä, että tuo koira hymyilis koko ajan!! :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Doora on kyllä sellainen hymykakara, jolla on aina joko pieni hymy tai oikein leveä virnistys naamalla :D Mä oon nimennyt niitä sen hymyjä, muun muassa yksi leveä onnellinen virnistys on "onnellisen kleinspitzin ilme", sitten löytyy pitsiperhosen virnistys ja perhoskoiran hymy.
      Monipuolinen tämä Doora :'D

      Poista
  3. Ai sulla on kleinspiz. Ilmankos muistuttaa niin paljon avustettavani pojan koiraa, joka on keeshond. Siis lähisukulainen (kuten varmaan tiesitkin) Sekin hymyilee lähes kokoajan. Aivan ihana karvaturri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Doora ei ole ihan puhdas kleini, vaan se on kleinspitzin ja perhosen (papillon) sekoitus.
      Ja vaikka ehkä hieman puolueellinen olenkin, niin aivan ihana karvaturri, siinä olet oikeassa! :D Energiaa riittää vaikka muille jakaa, jaksaa aina innostua kaikesta, ja lainatakseni äitini sanoja, niin on vielä äärimmäisen hyvä vahtikoira, mikä onkin kleineille tyypillistä.
      Lisäksi tulee toimeen tosi hyvin mun toisen koiran kanssa, vaikka poikkeavat toisistaan kaikin mahdollisin keinoin.
      Koirat on kyllä maailman parhaimpia ystäviä <3

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta