15. huhtikuuta 2014

Ramppikuumetta


 Monilla tanssioppilaalla on tänä(kin) keväänä edessään näytös, ja sainkin siitä idean tehdä postaus esiintymisjännityksestä. Olen tehnyt aiemmin postauksen epävarmuudesta (klik!), mutta haluan kertoa ainakin omakohtaisista kokemuksista ja siitä, mitkä keinot ovat ainakin helpottaneet esiintymisjännitystä.

Ensinnäkin mitä on esiintymisjännitys?
Kun ihminen joutuu haastavaan tilanteeseen, elimistössä käynnistyy taistele tai pakene -reaktio. Jos tässä tilanteessa ei pystykään taistelemaan tai pakenemaan, tämä reaktio ei pääse purkautumaan ja se ilmenee erilaisilla autonomisilla ruumiin reaktioilla eli siis reaktioilla, joihin ei itse voi vaikuttaa. Tässä myös adrenaliinin eritys lisääntyy, ja nämä yhdessä aiheuttavat esiintymisjännityksen oireita.
Näitä oireita ovat mm. hikoilu, sykkeen kiihtyminen, vapina ja tärinä, punastuminen, huimaus, hermostuminen ja levottomuus... and the list goes on and on. Esiintymisjännityksen oireita löytyy varmasti enemmän, sillä jokainen on yksilö, ja vaikka oirekuvaukset ovat kaikilla jotakuinkin samankaltaiset, voi niihin liittyä muita erilaisia oireita. Olen itse huomannut tämän niin, että jos puhetta pitäessä kiinnitän huomiota äänen värinään ja intonaatioon tai muihin jännitysoireisiin, kadotan helposti puheeni punaisen langan: unohdan mitä minun pitikään sanoa ja hermostun lisää, ja näin noidankehä on valmis.

Esiintymisjännitys ei välttämättä ole sidoksissa ihmisen luonteeseen, vaan siihen vaikuttavat mm. aiemmat esiintymiskokemukset, valmistautuminen, esiintymistilanne ymv. tilannetekijät. Mutta itse olen laittanut merkille sen tärkeän seikan, että mitä itsekriittisempi on, niin sitä pahempi esiintymisjännitys on; aiemmin olin todella kriittinen itseni suhteen ja myös jännitys oli sen mukaista, mutta nykyisin olen oppinut suhteuttamaan asiat, sillä yksi viiden tai kymmenen minuutin mittainen esiintyminen on tosiasiassa erittäin pieni osa kokonaisuutta. En enää aseta itselleni lähes ylitsepääsemättömiä tavoitteita ja jätän itselleni aina joustovaraa esiintymistilanteeseen: esimerkiksi koulussa pidettävissä esitelmissä käytän runkona powerpoint -esitystä mutta niin, että halutessani (ja pystyessäni) täydennän kalvossa selitettäviä asioita.

Isabella Boylston
Mikä sitten voi helpottaa ramppikuumetta?

~Hengitä! Se on oikeasti vain tunne!

Mitä pahemmin yrität torjua jännityksen, sitä pahemmin se puskee pintaan, uskokaa pois!
Mä tein vuosikausia sen virheen, että yritin puskea sen jännityksen pois mielestä, mutta sitä kovemmin se vain paheni. Muistan ne kymmenet soolokonsertit viuluopintojeni aikana, ja yhden kerran unohdin kesken konserton sen, että miten tämä tästä jatkuikaan. Mä olin hirvittävän hermostunut ja jännittynyt ennen esiintymistä, kädet ja sormet tärisivät ja muistan vielä möläyttäneeni isoon ääneen säestäjälle, että "otetaanko me kolmannen sivun alusta?" Tätä virhettä jatkoin ja jatkoin ihan vielä viime vuoteen saakka; viime kevään näytös oli alkuun ihan kamalaa, koska jännitin ihan sairaasti! Kulisseissa ennen lavalle menoa puristin kynsiäni kämmeniin ja räpyttelin kyyneliä pois, sillä kynnys astua lavalle oli järkyttävän suuri. Suljin kuitenkin silmäni ja hengitin syvään. Hengittäminen selvitti päätäni ja auttoi minut lavalle.
Eli muista hengittää! Hengityksen kautta happea virtaa elimistöön, kirkastaa ajatukset ja helpottaa oloa. Lisäksi huimauksen ja pyörtymisen riski pienenee huomattavasti, sillä heikko hapensaanti on suuressa kytköksessä tajunnan menetykseen.
Hyväksy jännitys äläkä torju sitä mielestäsi! Jännitys on loppujen lopuksi "pelkkä" tunne, joka ei takuulla tapa sinua. Kun hyväksyt sen tosiasian, että esiintyminen jännittää sinua, se oikeasti helpottaa, trust me! Esiintymiseen kuuluu aina pienoinen jännitys, sillä se on ihmiselle kuin ihmiselle haastava tilanne astua yksin (tai pienryhmässä) ihmislauman eteen, ja tämä aktivoi sen taistele tai pakene -reaktion. Kun esiintymisjännitystä on oppinut hallitsemaan, sitä voi oppia hyödyntämään esiintymistilanteessa.

~Valmistaudu huolella.

Jännitykseen voi vaikuttaa paljon sillä, että valmistautuu tilanteeseen etukäteen niin hyvin kuin mahdollista. Mikäli pidät puhetta, opettele puheesi hyvin vaikka käyttäisitkin apuna tukisanalistaa tai vaikka powerpoint-esitystä. Jos kyse on konsertista tai esimerkiksi tanssinäytöksestä, sama pätee siinäkin: opettele nuotit ja sävellys tai koreografia huolellisesti ja käy sitä mielessäsi läpi.

~Tee mielikuvaharjoitteluja.

Tämä oikeasti toimii! Mä teen erityisesti tanssikoulun näytöksiin liittyen mielikuvaharjoitteita alkaen ihan valmisteluista: paljonko varaan aikaa hiuksiin, meikkiin ja pukeutumiseen, paljonko varaan aikaa lämmittelyyn ja miten tulen lämmittelemään, ja ihan erityisesti itse esitys: kulisseissa odottaminen, syvähengitys, musiikin alku ja se kohta, kun itse asetun asemiin ja astun lavalle. Käyn mielessäni kaikki liikkeet läpi ihan sormenpäitä myöten, palautan mieleeni kaikki mahdolliset huomiot ja ohjeet. Eli käyn mielessäni läpi kaiken. Lavalla esiintyminen on ihan eri tilanne kuin harjoitussalissa, sillä on otettava huomioon lavan suurempi koko ja sen mittasuhteet, valot, oma sijainti suhteessa lavaan sekä muihin tanssijoihin.
Mielikuvaharjoittelu on todella tehokas harjoittelukeino, ja suosittelen tätä erittäin lämpimästi kaikille.

Svetlana Zakharova on kertonut monesti siitä, kuinka paljon hän
jännittää esiintymisiä, ja kuinka vaikeaa lavalle meneminen on.


~Valmistele kaikki mahdollinen jo etukäteen.

Älä jätä valmisteluja esiintymispäivän aamuun, vaan huolehdi kaikki valmiiksi jo viimeistään edellisenä päivänä.
Jos esiinnyt vaikkapa tanssinäytöksessä pidä huoli siitä, että esiintymisvaatteesi ovat kunnossa ja tiedät missä ne ovat! Itselleni kävi viime joulunäytöksessä niin, että abouttirallaa puoli tuntia ennen näytöksen alkamista huomasin, että mun asuun kuuluva huivi oli jäänyt kotiin. Onneksi huomasin "jo" silloin enkä juuri ennen lavalle menoa, sillä saatoin valjastaa äitini ja poikaystäväni huivia hakemaan. Tämän olisin voinut välttää niin, että olisin tehnyt listan ja pakannut tavarat jo edellisenä päivänä, joten älkää tehkö niinkuin minä tein, vaan tehkää niinkuin mä sanon :)
Eli ajoissa kaikki tarvittava rekvisiitta ja varustus kuntoon, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

~Harjoittelu.

Esiintymisjännitykseen tehoaa vain itsensä altistaminen esiintymiselle. 
Olen aina vihannut neuvoa esiintyä enemmän, sillä se on yksi varmimmista keinoista saada ramppikuume haltuun. Vuosien ajan mä välttelin kaikkia mahdollisia esiintymistilanteita ja välillä teen sitä vieläkin (lähinnä silloin, jos presentaatio pitää pitää vieraalla kielellä), mutta nykyisin mun suhtautuminen esiintymiseen on muuttunut, ja koska olen pakon edestä (koulussa) joutunut esiintymään paljon, se kynnys on huomattavasti matalammalla ja nautin yleisön edessä olemisesta.
Alku on aina pahin, mutta vain harjoittelemalla voit helpottaa omaa ramppikuumettasi.

~Ja lopuksi: ole armollinen itsellesi!

Meistä kukaan ei ole täydellinen eikä kukaan tule olemaankaan täydellinen. Esiintyminen jännittää jokaista ja niin sen kuuluukin; kuvittele sellainen esiintymistilanne, jossa esitettävä aihe ei ole hirveän mieleinen sinulle, mutta esitys on pakko pitää. Jos sinua ei jännitä yhtään, miten reagoisit aiheeseen? Todennäköisesti saattaisit huokailla ja haukotella ja ajatuksesi karkailisivat. Mutta jos sinulla on pieni esiintymisjännitys päällä, adrenaliini pitää sinut virkeänä ja saat panostettua esiintymiseen niin, että siitä tulee toivottavasti hyvä kokemus sekä sinulle että yleisölle. 
Mitä korkeampia tavoitteita asetat itsellesi ja mitä itsekriittisempi olet, sitä enemmän sinua jännittää, koska jännität epäonnistumista. Kun annat itsellesi luvan epäonnistua ja joustaa tilanteessa, tilanne ei tunnu niin pahalta ja niin nurinkuriselta kuin saattaa kuulostaakin, jännityksen taso pienenee, alat rauhoittumaan ja huomaat, ettei tilanne ole niin paha kuin alunperin luulit.
Monet uskovat, että yleisö näkee heistä jännittämisen, mutta totuus on se, että jännittäminen harvoin näkyy kovinkaan paljon yleisölle. Olen itse eri esiintymistilanteissa ollut todella hermostunut ja jännittynyt, mutta mulle on sanottu että ei sitä olisi huomannut. Itsestä tilanne tuntuu tosi paljon pahemmalta kuin miltä se ulospäin näyttää.
Älä siis vaadi itseltäsi liikoja, vaan ole armollinen itsellesi ja mikäli jotakin sattuu - unohdat hetkeksi mitä sinun piti sanoa - naurahda vaikka. Näinkin on käynyt englanniksi pidettävän presentaation aikana: hukkasin luettavan rivin, rupesin sopertamaan ja lopulta tokaisin hymähtäen "Sorry, I´m so nervous." Tiedättekö mitä siitä sanottiin? Ei sitä kukaan huomannut ja lisäksi olin mukavaa vaihtelua muihin verrattuna, koska hymyilin! Joten anna itsellesi ns. mokailuvaraa :) It´s just gonna be fine!

Joskus joillakin ihmisillä esiintymisjännitys voi olla niin suurissa mittasuhteissa, ettei nämä kotikonstit auta, joten apua on saatavilla. Monet ovat saaneet apua beetasalpaajista, jotka hillitsevät näitä autonomisia reaktioita, mutta toiset joutuvat käyttämään lievää rauhoittavaa lääkitystä.
Mä olen itse joskus käyttänyt ihan pienenpientä määrää beetasalpaajaa koulun presentaatioissa (etenkin ruotsin tai englannin), mutta missään nimessä tanssinäytöksissä niitä en käytä, nimittäin beetasalpaajat vaikuttavat sydämen toimintaa laskien pulssia ja verenpainetta, jolloin mulle ainakin on tullut todella rajua huimausta. 


Miten on teidän laita? Oletteko te kovia jännittäjiä, ja oletteko löytäneet joitain hyviä keinoja lievittää jännitystä?
Laitoin tähän oheen videoluennon esiintymisjännityksestä ja sen hallinnasta, joten toivottavasti saatte jotain apua näistä vinkeistä :)



HUOMIO! 

Olisiko joku halukas ostamaan Capezion lilan balettipuvun kokoa L, Piruetin mustan sifonkihameen kokoa 150-160 cm sekä uudenveroisen Blochin mustan leotardin niskalenkillä? Lähtevät kaikki edulliseen hintaan.

Blochin leotardi mustana.



Capezion puku, olkaimet menevät takana ristiin.
Väri oikeasti hieman vaaleampi kuin kuvassa.

Piruetin sifonkihame, jossa kuminauhavyötärö. Kietaisumalliseksi leikattu,
mutta ommeltu kiinni.

10 kommenttia:

  1. Moikka, :) ramppikuume on vaikea selättää, mutta onneksi yleensä lavalla helpottaa. Blogistasi on hienoa seurata kehittymistäsi, olen vasta itse aloittanut baletin 17- vuotiaana ja nautin täysillä!

    Oma baletti/muu harrastusblogini löytyy täältä: http://nowandafterlife.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Mulle tuli mieleen tuosta lavalle menemisestä, että silloin kun vielä soitin aktiivisesti viulua ja esiinnyin soittaen, mä yritin aina vakuuttaa itselleni - ja muille kans - että se jännitys helpottaa heti kun on aloittanut soittamaan. Mutta valehtelin itselleni, sillä se jännitys helpotti vasta kun esitys oli ohi.
      Tanssiessa mulla kestää yleensä puoleen väliin, ennen kuin se jännitys alkaa helpottamaan, ja yleensä loppua kohden olen omassa elementissäni ja viihtyisin lavalla vaikka kuinka pitkään :>

      Kiitti blogisi linkistä, pitää käydä lukemassa :)

      -Heidi

      Poista
  2. Kiitos tästä! :)


    Olisko sulla muuten linkata mahdollisimman hyviä videoita tai artikkeleita liittyen ballettitanssijan ammattiin -- päiväohjelmaa tai jotain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ano,

      Netti on pullollaan kaikenlaisia artikkeleita ja videoita tanssijan arjesta, kun vaan jaksaa etsiä.
      Pikaisella etsimisellä löysin Youtubesta muutamia videoita:
      -Agony and Ecstasy - A year with English National Ballet episode 1: https://www.youtube.com/watch?v=iuBfr6SHLt4
      -Royal Ballet Daily Class: https://www.youtube.com/watch?v=5EVMjnHFg-w
      -Inside the Bolshoi Ballet's daily class: https://www.youtube.com/watch?v=C723_FQedo4
      -A year inside the Australian Ballet, episode 1: https://www.youtube.com/watch?v=BOYZE4rVEcU
      -Ballerina (dokumentti): https://www.youtube.com/watch?v=AXSqObTHvEs
      -Discover Ballet: A day in the life of a ballerina: https://www.youtube.com/watch?v=rryxZjqLtNs
      -Nancy Osbaldeston, A day in the life of a ballerina: https://www.youtube.com/watch?v=A2D_NAjbl3M
      -A day in the life of a Ballerina (Canada's national ballet): https://www.youtube.com/watch?v=OcX3kTtCXKg

      Kannattaa googlettaa, esim. "millaista on balettitanssijan työ": https://www.google.fi/?gfe_rd=cr&ei=0JlOU4PjAYrK8gf7_oHIDw#q=millaista+on+balettitanssijan+ty%C3%B6
      -Intohimo ja itsekuri – Balettitanssija Minna Tervamäen tahdonvoiman salaisuus: http://tahdonvoimankayttoohje.fi/2014/03/17/intohimo-ja-itsekuri-balettitanssija-minna-tervamaen-tahdonvoiman-salaisuus/
      -Balettitanssija kertoo ammatistaan: http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet.shtml/balettitanssija-kertoo-rankasta-ammatistaan-omille-lapsilleni-en-suosittelisi-balettikoulua/2013/10/1817023

      Tosi paljon löytyy englanniksi artikkeleita, blogikirjoituksia, muistelmia yms, joten kannattaa googletella myös englanniksi.
      Toivottavasti näistä on sulle apua :)

      -Heidi

      Poista
  3. Mä soitan viulua, ja aina kun joudun esiintymään yksin pelkän säestyksen kanssa, jousikäteni alkaa hillittömästi täristä. En saa tärinää mitenkään hillittyä, joten soitan koko kappaleen läpi jousivibratolla :P. Ja muuten minua ei kuitenkaan muka "jännitä" O.o
    Sitten taas jos menen lavalle isolla, ainakin neljän hengen porukalla, en jännitä yhtään. Silloin edes soolot eivät saa hermostumaan, eikä ole väliä soitanko lavalla viulua, guiroa vai rumpuja. Myöskään tanssiessa minulle ei tule mitään sivuvaikutuksia esiintymisestä :)
    Tykkään lukea blogiasi! Ulkoasua voisi hieman muokata, mutta kirjoitus on sujuvaa ja mukavaa lukea ^.^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kuulostaa erittäin tutulta tuo jousikäden täriseminen :D Se oli maailman inhottavinta, etenkin jos soitettavana oli adagio; allegrot sujuivat kyllä, mutta hitaat olivat kinkkisempiä jännityksen takia :P

      Kiitti sulle kommentista; ulkoasun muokkaus on vähän jatkuvasti muutospohdinnan alaisena, mutta hyvän - täydellisen - ulkoasun "luominen" tuottaa välillä pieniä vaikeuksia. Onhan tuo banneriprojektikin ollut jo tammikuusta lähtien työn alla, mutta yleensä ajanpuutteen vuoksi tuppaa jäämään aina puolitiehen.
      Nyt kun alkaa koulu loppua, niin josko sitä sitten saisi tehtyä puolivalmiit valmiiksi :)

      -Heidi

      Poista
  4. Nää vinkit varmasti tulee auttamaan mua paljon koska oon saanut ekan sooloni tanssittavaksi ja jännitän sitä ihan hirveästi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sulla on aivan ihana tilaisuus edessäsi!
      On täysin luonnollista jännittää, mutta älä ota sitä liian vakavasti, vaan muista nauttia tanssista täysin rinnoin.
      Tsemppiä - tai siis merde! - se tulee menemään hienosti :)

      Poista
  5. Vaatiiko esiintymisjännityksen taltuttaminen tosiaan näin pitkän listan eri manöövereja????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ano,

      Toiset kokevat esiintymisen jännittävämmäksi ja ahdistavammaksi tilanteeksi kuin toiset, ja silloin on hyvät neuvot paikallaan. Mä olen itse jännittäjä eikä mua kukaan auttanut jännitystilanteissa, sanottiin vaan että pää ylös ja ala mennä, mitä sitä jännittämään. Mutta se pahensi tilannetta. Sen takia mä haluan yrittää auttaa, ja tuossa on pitkä lista mun hyviksi kokemia manöövereitä. Toki kaikki eivät niitä tarvitse, ja se on hyvä niinkin.

      -Heidi

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta