30. heinäkuuta 2013

Syksyä ilmassa

Tanssituntien alkaminen tietää taas kesän loppumista: loma lähenee loppuaan ja koulu alkaa taas. Koulun alkaminen (tosin se alkaa syyskuussa) stressaa ja ahdistaa; tieto siitä, että taas saa pinnistellä yli omien rajojen, jotta arvosanat pysyisivät vähintään yli kolmosen, on lähes murskaava. Lisäksi mun "lyhyt" kesäloma - kesän 6 ensimmäistä viikkoa meni työharjoittelussa Sjoen Mustissa ja Mirrissä, joten koko kesää en ole lomaillut - ei tunnu olevan tarpeeksi pitkä akkujen lataukseen. On ehkä kaksi ainoaa asiaa, jotka yrittävät pitää mielen vähän korkeammalla: ei enää koskaan virtuaaliyritystä koulussa, ja balettituntien alkaminen.

Degas'n maalaus "Kaksi tanssijatarta näyttämöllä" - Degas on kenties maaliman
kuuluisin taiteilija, joka on tunnettu balettiaiheisista maalauksistaan.
Tänään vilkaisin tanssikoulun nettisivuja, ja oi kyllä, nyt oli julkaistu lukujärjestykset ja kaikki vastaavat tärkeät tiedot. Mun on vaikeaa sisäistää se, että mä olen balettiluokalla 7-8, ja luokka 9 on korkein.
Ryhmäni muut - ja kaiketi jokainen ko. tanssikoulun oppilas - ovat tanssineet ihan lapsesta saakka, minä vain reilut 2 vuotta, ja olen muiden tasolla! Tämä on asia, joka mua edelleen hämmästyttää todella paljon.
Toki takana on julmetun paljon treeniä ja loukkaantumisia, mutta baletin suhteen mä olen päättänyt, että mä en luovuta! Okei okei, totta kai on ollut hetkiä, jolloin olen paiskonut balettitossut pitkin seiniä ääneen kiroillen ja itkien koska kaikki on tuntunut hajoavan käsiin. Etenkin polvileikkauksen jälkeen oli usko tossuihin palaamisesta tosi koetuksella. Kärsivällisyys ei todellakaan ole mun hyve.


En kuitenkaan ole kesää viettänyt laiskotellen harvoista lomapäivistä huolimatta; omatoimitreenit ovat sujuneet ihan ok, ja toivon todella niistä olevan olleen hyötyä. 
Itse asiassa viikko sitten olin treenaamassa itsekseni, ja venäytin oikean nilkkani hieman. Tein kärjillä, ja arvioin
painopisteeni millin verran liian eteen, jolloin nilkkani pullahti tossun boksin yli ja kaaduin - itse asiassa
näin kävi kahdesti, ja venäytin nilkan etuosan jänteitä pikkasen (näin sanoi tohtori tk:ssa, halusin varmistaa asian).
Onneksi venähdys oli lievä ja tokeni viikossa KKK:lla. Mutta sainpas hyvän opetuksen; harmi vaan
että kaikki oppi tapahtuu (ainakin mun kohdalla) kantapään kautta.

Koska uusi lukuvuosi alkaa, se tarkoittaa myös uusien varusteiden hankkimisen joidenkin kohdalla. Mirellalta onkin tullut uusi kärkitossumalli, joka on tavallaan tavallisen kärkitossun ja Gaynorin välimaastosta; tossu ei ole niin puuvoittoisesti tehty ja myös sisältä tossu on pehmustettu, etenkin boksista. Kotelo on aika matala ja U:n mallinen, joten se voi rajoittaa hieman. Tossu on myös tehty muotoonsa, joten se ei tarvitse sellaista muokkaamista, kuin esim. Grishkot. Olen kokeillut näitä Mirellan tossuja, ja ne olivat varsin mielenkiintoiset: tossun muotoilu teki helpoksi koko kärjelle pääsyn, mutta matala kotelo ei tuntunut jalkaani ja nilkkaani turvalliselta, vaan jalka tuntui koko ajan menevän yli tossun boksin, joten siinä ei tossu tukenut jalkaani (sama homma oli Grishkon Elite -tossussa). Mutta pehmitetty tossu tuntui miellyttävältä - tosin OuchPouchin kanssa vielä paremmalta (jalkani putosi boksin pohjaan). 
Joten te, jotka etsitte uusia kärkkäreitä ja kenties jotain uutta kärkitossua, kannattaa kokeilla tämä Mirellan uutuus.

Itselläni on edelleen Gaynoreiden kanssa pientä ongelmaa. Tossu on nyt muotoutunut jalkaan, olen saanut sen istumaan ja toimii kuin unelma, pehmeä ja hiljainen. Mutta. Gaynorit repivät mun varpaat auki. Ei ole kiva tanssia niillä, kun ensimmäisen puolituntisen jälkeen on varpaat verillä. Nämä Gaynorit ovat kolmosboksilla (edelliset kakkosboksin tossut olivat liian kapeat) ja samaa mallia kuin aiemmin, mutta en tiedä mikä on ongelmana, paitsi jalan putoaminen boksiin. Olen päätynyt käyttämään Jelly Tipsejä ukkovarpaisiin, koska niihin kohdistuva paine on niin kova. Olen kokeillut myös puuvillavanua, mutta se meni yhdeksi leikkimiseksi. OuchPouchit eivät mahdu, ei edes ohuet kaksinkertaisesta puuvillasta tehdyt suojat. Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää nuo varvassukat sekä mahdollinen teippaus (mikä tuntuu epämiellyttävältä).
En halua lähteä metsästämään jälleen kerran uusia Gaynoreita. Omat tossut ovat nyt siinä kunnossa, että todellakin uskallan luottaa sekä niihin että itseeni, uskallan tanssia ne jalassa, ne ovat hyvät. Gaynorit vaativat tosi paljon aikaa ja vaivaa, jotta niistä tulee istuvat. 


Syksyn tuleminen saa aikaan myös sen, että vaihtarijärjestelyt aloitetaan. Mä olen pallotellut Unkarilla ja Ranskalla. Alunperin mielin Kanadaa, mutta mitä järkeä, koska olen ollut siellä jo vaihtarina v. 2005? Ei mitään. Lisäksi haluan maahan, jossa ei tarvitse kärsiä Suomen talvea. Eurooppa on pirun turvallinen vaihtokohde, mutta opiskelukohteeksi hyvä. Haluan myös jatkaa balettia vaihtarikauden ajan, joten Euroopassa on senkin suhteen erinomaiset mahdollisuudet. Unkari on maa, josta en hirveästi tiedä, mutta Ranskassa olen aina halunnut käydä, etenkin Pariisissa. Ja SeAmkin yksi Ranskan yhteistyökouluista sijaitsee parikymmentä kilometriä Pariisin ulkopuolella - joten kyllä! Ranskaa olen lukiossa opiskellut (siitä on kyllä jo 7 vuotta...), joten koulussa pieni kertaus ei ole pahitteeksi. Ja onhan ranska myös baletin virallinen kieli!

However, te olitte äänestäneet tämän blogin kyselyssä, että haluatte kysy ja vastaa -tekstin. So, I´m waiting for your question! Laittakaa kysymystä tulemaan, niin vastailen niihin, mitä haluat kysyä.

Tässä ihan loistava Royal Ballet'n video, kuinka Liisa Ihmemaassa tekee pientä pilkkaa Prinsessa Ruususen Ruusu-Adagiosta. Kirvotti naurut paitsi minulta, niin myös koko yleisöltä! :) 


EDIT//

Olen saanut joitakin kysymyksiä, mutta laitelkaa lisää. Odottelen tämän viikon loppuun, eli aikaa kysyä on vielä sunnuntaihin. Alkuviikosta alan vastailemaan teidän kysymyksiinne :) 

8 kommenttia:

  1. Miulla on tuo taulu! :))

    VastaaPoista
  2. Ano,
    Voih, olet niin onnekas!
    Aivan kateeksi käy!

    VastaaPoista
  3. Kysymyksiä:

    Pidätkö huolta siitä, että saat riittävästi ja monipuolista ravintoa baletin tueksi?

    Mitä teet vapaapäivänäsi?

    Ovatko läheisesi olleet kannustavia baletin suhteen?

    VastaaPoista
  4. seurusteletko?

    vaikuttaako syömishäiriö vielä elämässäsi jotenkin?

    VastaaPoista
  5. Hei! Luin edellisistä kommenteista että aikuisbaletin tunneilla ei todennäköisemmin kehity oikein tanssijana sillä niihin ei panosteta. Olen 18 ja haluaisin aloittaa baletin. Pitääkö minun siis aloittaa peruskoulutuksen baletin luokkatunneilta ja onko se edes mahdollista? Pitäisikö aloittaa 10 vuotta nuorempien kanssa jotta saisi oikeaa opetusta ja otettaisiinko minua edes todissaan?? Silti haluaisin kovasti oppia balettia...

    VastaaPoista
  6. Hei Ano,

    Riippuu aivan tanssikoulusta: jotkut koulut todella panostavat aikuisbalettiin ja jotkut koulut vetävät aikuisbalettia ainoastaan rahan takia.

    Mä olin 22-vuotias kun aloitin baletin käytännössä tyhjästä paikallisessa balettikoulussa. Mä sain siellä ihan hyvän alkeisopetuksen, ja koska aika pian aikuisbaletin aloittamisen jälkeen lisäsin ohjelmaan myös peruskoulutuksen ryhmätunteja, opin perusasioita ja kärkitossutyöskentelyn alkeet, joita ei opetettu aikuisbaletissa. Tässä vaiheessa aikuisbaletti ei minulle enää tarjonnut uusia haasteita: se keskittyi alkeisiin ja perus tankotyöskentelyyn. Osasin jo nämä, eli en olisi aikuisbaletissa enää kehittynyt sen tietyn pisteen yli.
    Peruskoulutuksen puolella siis opin enemmän ja myös pääsin haastamaan itseäni enemmän. Mutta valitettavasti jouduin kohtaamaan sen asian, että mua ei otettu vakavasti varsinkaan peruskoulutuksen puolella (minulta evättiin mm. näytökseen osallistuminen, mutta olin kyllä niitä muita sen 10 vuotta vanhempi).
    Vaihdoin toiseen kouluun, ja siellä on eri suhtautuminen: kaikki otetaan yhtä vakavasti, mutta aikuisbalettia siellä ei ole, koska niitä tanssijoita ei ole alkuinnostuksen jälkeen riittänyt niin, että toiminta olisi kannattavaa.
    Nyt aloittelen balettiluokalla 7-8 (luokka 9 on korkein), ja tanssitoverit ovat yli 10 vuotta nuorempia, mutta se ei ole niin hirveä haitta; toki ovat lapsia, rippikouluikäisiä ja sen huomaa, mutta keskityn sen sijaan tanssiin. Lisäksi se fakta, että pääsen myös esiintymään, on minulle merkittävä.

    Mä suosittelen, että soittele ja kysele lähimmistä kouluista, muuten et asiaa voi saada selville. On tosiaankin kouluja, jotka panostavat aikuisbalettiin ja niissä kehittyy aivan yhtä paljon kuin peruskoulutuksen tunneilla.
    Älä hylkää vaihtoehtoja; voit aloittaa aikuisbaletissa, mutta jos tuntuu siltä, että jatkuva kehittyminen ei ole mahdollista, ota rinnalle peruskoulutuksen tunteja.

    Tsemppiä sulle! :)
    -Chandra

    VastaaPoista
  7. Moi! Sulla on ihana blogi<3 Harrastan itsekkin balettia, ja aloitin sen jo 4-vuotiaana. Baletti on minulle kuitenkin vain harrastus, enkä halua siitä sen suurempaa. Mun elämää voit seurata blogistani, eli snalldreamsinkku.blogspot.fi. Muta en kyllä ole kirjoitellut sinne ainakaan vielä mitään baletista.

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta