13. heinäkuuta 2013

Pikkuystävä

Kyllä, tulossa on teksti omatoimisesta treenistä piakkoin, mutta pahoittelen viivästystä. (Mitä ihmettä - mä kuulostan jo aivan samalta kuin VR:n ilmoitukset junien myöhästelyistä..)
Saimme nimittäin pikkuruista karvaista perheenlisäystä 30.6. koiranpennun muodossa. 
Ja koska olen oikea eläinten ystävä ja koiraihminen JA olen esitellyt toisen koirani Dainan eräässä aiemmassa postauksessa, päätin, että tämä pikkuinen pentu ansaitsee oman osansa.


Tämä pikkuruinen koiralapsi on nimeltään Doora.
Doora syntyi 11.4.2013 Lievestuoreella, Laukaalla, ja Doora on kleinspitzin ja perhoskoiran (papillon) salaisen rakkauden tulos.

Dooran kasvattajakennel on Pienenpolun kennel (Laukaalla), joka kasvattaa pääosin kleinejä ja mitteleitä. Dooran syntymätarina on mun mielestä ainakin melko hupaisa, joten kerron sen täällä(kin).
Kasvattaja päätti, että hän teettää Lady Kaunottarella yksi hyvä pentue, joka jääkin ko. koiran viimeiseksi pentueeksi (Kaunotar on syntynyt 2005, joten ikää koiralla on pian kahdeksan vuotta). Kaunotar astutettiin hyvällä ulkomaan tuontikoiralla. Kun pennut sitten syntyivät, kasvattaja huomasi, etteivät pennut todellakaan ole puhtaita kleinejä; korvat eivät sovi kleinin muottiin, turkki on erilainen. Perheen perhoskoira oli aina mukana koiravauvojen syntyessä, ikään kuin tarkistamassa ja hyväksymässä pennut uuteen kotiin. Noh, kasvattaja katsoi vieressään olevaa perhoskoiraa ja tajusi, että myös tämä pikkuperhonen on käynyt astumassa Kaunottaren - ja mikä ihmeellisintä, niin pennuista tuli puoliksi perhosia.


Upouusi oma pesä, joka täytyy heti testata
Lueskelin paljon Apulan Lemmikkipalstaa,siellä myytäviä ja annettavia koiria, mutta Apula on ns. eliittilemmikkipalsta: koirat ovat valioluokkaa ja hinnat sen mukaisia.
Löydettiin tori.fi:stä kaksi pentuetta, toinen toyterrierin mix-pentuja ja toinen pentue täysin sekarotuinen, edes isää ei tiedetty.
Toyterrieristä sovimme todella nopeasti, ja eräälle sunnuntaille sovimme tapaamisen Tampereelle hakemaan pentua, mutta koiranhaku kaatui erittäin epäselvien syitten perusteella, enkä ole sen koommin saanut ko. kasvattajaan mitään yhteyttä.
Toinen pentue taas ei olisi meille sopinut lainkaan, ja se oli selvää heti kun näimme pennut.

Sopivaa koiraa ei tuntunut löytyvän, joten olin jättänyt ilmoituksen Apulaan, että haemme pikkuista koiraa. Ja sitten saimme puhelun kahdesta tyttöpennusta.
Jälkimmäisen pentureissun jälkeen soitin kasvattajalle, ja nähtyämme kuvat näistä kahdesta pikkuisesta söpöläisestä ja keskusteltuani kasvattajan kanssa varasimme sitten tummemman koiran; koira näytti juuri siltä kuin se olisi meidän koiraksi tarkoitettu.


Sovimme molemmille osapuolille sopivan päivän pennun hakemiseen, ja 30.6. ajoimme Seinäjoelta Laukaalle.
Kun näimme pennun ensimmäisen kerran sen vaappuen hieman epävarmasti, olimme myytyjä. Siinä oli meidän koira!
Tutustuimme hieman pentuun sekä sen vanhempiin, seurasimme niiden leikkiä, kuuntelimme kasvattajan tarinoita. Viimein ilmoitimme, että kyllä, me haluamme tämän pikkuisen.

Teimme Kennelliiton kauppakirjan, saimme hoito-ohjeet, johon oli kirjattu kaikkea ruokinnasta ulkolenkkeihin ja pesuihin saakka. Myös terveydenhoitoa koskevat ohjeet annettiin, päivämäärät jolloin pentu oli madotettu. Saimme myös pentupakkauksen, johon kuului pikkuinen vihreä pentupanta, ruokaa, pari lelua ja pyyhkeen, jossa oli sen kodin hajuja.

Väsynyt ja unenpöpperöinen

 Rapiat kolme tuntia kestävän ajomatkan ajan Dooraksi ristitty pentu makasi mun sylissä.
Pelkäsimme etukäteen ihan turhaan sitä, miten pahasti Doora tulee itkemään ensimmäisinä öinä; Doora nukkui yönsä rauhassa ja hiljaa, aivan kuten se nukkuu nykyisinkin.

Koulutus aloitettiin heti, kun Doora tuli meille, ja sisäsiisteyskoulutus on hyvin hallussa; vahinkoja toki sattuu, mutta pääpiirteissään Doora tietää miten menetellä.
Hihnassa kulkeminen on ajoittain ongelmallista, koska pikkuneidillä on tapana istahtaa maahan ja tuijottaa itsepäisesti vastaan aivan kuin sanoen "ja mä en sitten liiku tästä mihinkään!"

Rokotusohjelma on käynnissä; 8.7. Doora sai ensirokotuksensa, ja elokuun alussa saa sekä tehosteen että rabiesrokotteen. Sitten on asiat sen puoleen kunnossa.

Doora on todella reipas ja sosiaalinen pentu, kaikki on kiinnostavaa mutta osaksi pelottavaa (koirat etenkin, mutta lintuja on hauskaa jahdata).
Koska Doora on 12-viikkoinen, se on juuri sosiaalistumisvaiheessa eli on elintärkeää tutustuttaa se kaikkeen mahdolliseen, jotta siitä kasvaa mahdollisimman tasapainoinen koira, joka ei pelkää ja arastele kaikkea mahdollista.
Dooran kanssa liikkuessa paikoilla, jossa on vähänkään enemmän ihmisiä, Doora aiheuttaa aina pienen liikenneruuhkan: kaikki ihastelevat sitä niin paljon, pysähtyvät juttelemaan ja rapsuttelemaan, päivittelemään sen pienuutta (säkäkorkeus vajaat 21 cm, paino tällä hetkellä 1,1 kg).

Oma työharjoitteluni Sjoen Mustissa ja Mirrissä loppui eilen 12.7, joten nyt voi keskittyä Doorasta huolehtimiseen ja sen kouluttamiseen. Pelkään koko ajan, että pilaan tämän pikkuisen koiran, koska en osaa kouluttaa sitä oikein.
Daina tuli minulla parivuotiaana, joten se oli jo koulutettu, eikä greyhoundeja muutenkaan erityisemmin kouluteta; greyhound on koira, joka on omistautunut juoksemiselle ja kaikelle nautinnolle (a sweet giant one).


Youtube on todellinen aarre, josta löytyy vaikka mitä videoita.
Liitän tähän oheen Eminemin "Shake That Ass For Me" -biisin tahtiin tanssivasta koirasta. Enjoy!


2 kommenttia:

  1. Sulonen pentu! :) Kannattaa lukea Tuire Kaimion kirja Pennun kasvatus, löytyy kirjastosta ainakin. Siinä on selkeästi selitetty miten pentua kannattaa kouluttaa ja opettaa.
    /Maria

    VastaaPoista
  2. Kiitos Maria vinkistä!
    Pitää muistaa lainata tuo kirja kun seuraavan kerran käy kirjastossa :)

    -Chandra

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta