18. kesäkuuta 2013

Sleeping in Beauty


Olen pitänyt itseäni sellaisena bloggaajana, joka päivittää blogiaan melko usein, mutta nyt häpeäkseni joudun toteamaan, miten on mennyt jo kuukausi edellisestä postauksesta! Suurimmaksi osaksi syy on kiireessä: koulun vihdoin loputtua toukokuun puolivälissä yritin pari viikkoa nauttia lomaa (lue:laiskottelua), ja sitten yhtäkkiä alkoikin työharjoittelu, ja viime aikoina päiväni ovatkin olleet kuusi tuntia töitä, ja sen jälkeen ei loppupäivänä ole riittänyt yhtään energiaa muuhun kuin sohvalla makaamiseen ja salkkareiden ja Greyn anatomian kuudennen tuotantokauden jaksojen katseluun.

Toukokuun lopussa kävin Hki:ssa katsomassa Kansallisbaletin Prinsessa Ruususen, joka oli sanalla sanoen upea! Auroran roolin tanssi Eun-Ji Ha ja prinssi Désirénä oli Ilja Bolotov, sekä Petia Ilieva nähtiin Syreenihaltiattarena.
Olen kahdesti nähnyt Bolshoin vuonna 2011 pidetty Prinsessa Ruususen, jossa Svetlana Zakharova esiintyi Aurorana. Jostakin syystä en ole ihastunut Zakharovan roolisuoritukseen - en saa siitä otetta. Youtubesta olen katsonut tosi paljon Ruususen videoita, etenkin Auroran variaatioita ja varsinkin Ruusuadagiota: Ruusuadagio on ihana!
Olen löytänyt yhden tanssijan, joka todella on sulattanut mut Ruusuadagion suhteen, ja siinä tanssijatar on Cynthia Gregory. Tässä on tanssija, joka tekee muutakin kuin developpéja kello kuuteen: hän on Aurora! Hän tanssii ja hän on kuin kuusitoistavuotias nuori tyttö, iloinen, leikkisä; kaikki hänen liikkeensä ovat niin vaivattomia! Hänen tanssinsa on puhdasta ja rentoa, ei mitään kiirettä mihinkään. Sekä nuo kaikki ojennukset! Olen myyty!
Jostakin syystä en kuitenkaan saanut videota tähän liitettyä, mutta löydät videon täältä.

Kansallisbaletin Ruususen näytöksessä lähes ainoaksi häiriöksi jäivät pienet lapset. Takanani istui nainen pienen (tyttö)lapsensa kanssa, ja tämä äiti selitti koko ajan (hiljaiseen) ääneen lapselleen, mitä tapahtuu. Se oli uskomattoman ärsyttävää! Yritin useampaan otteeseen vilkaista tätä äitiä murhaavasti, mutta turhaan: selitys jatkui tasaisen luotettavasti läpi koko baletin.

Eun-Ji Ha "Aurora" ja Ilja Bolotov "Prinssi Désiré"

Loppukiitoksia kaikkien tanssijoiden osalta

Vas. Petia Ilieva, Eun-Ji Ha, Ilja Bolotov

Petia Ilieva, Eun-Ji Ha sekä Ilja Bolotov

Pahoittelen näiden kuvien laatuja, napsaisin hätäisesti loppukiitosten aikana muutaman kuvan ikivanhalla, akkuloppuisella kamerallani.
Mikä sitten kruunasi koko baletti-illan, niin taiteilijatreffit heti näytöksen jälkeen. Tässä tilaisuudessa olivat läsnä tanssijat Mira Ollila ("Volante"), Anna Konkari ("Babette"), Johan Pakkanen ("Kultainen kauris", "Kulkurikissa", "Valssi") sekä Teemu Tainio ("Lepakot", "Kauriit", "Poloneesi").
Paikalla taiteilijatreffeillä oli suurimmaksi osaksi lapsia, mutta kaikki halukkaat saivat esittää kysymyksiä. Olisin itse kysellyt vaikka kuinka paljon ja koko illan, mutta jo kaksi kysymystä minulta oli tarpeeksi; lapset olivat niitä, joilta haluttiin kyselyjä eniten, enkä minä 26-vuotiaana tainnut olla tarpeeksi nuori...
Mutta taiteilijatreffit olivat todella mukavat, ja varsinaisen kysymystuokion jälkeen kaikki halukkaat pääsivät kuvaan taiteilijoiden kanssa, mutta myös nimmarit olivat kysyttyjä.
Itse pyysin Ollilan Miralta ja Konkarin Annalta nimmarit Prinsessa Ruususen (varsinaiseen) ohjelmalehtisen kanteen, mutta myös valokuviin pääsin heidän kanssaan.

Vas. Teemu Tainio, Mira Ollila, Anna Konkari, Johan Pakkanen



Minä Mira Ollilan kanssa
 Yhteiskuvissa en ole ehkä kaikkein parhaimmillani, mutta tämä saa riittää.

Illan kruunajaisiksi löysin OopperaShopista Le Corsaire - Merirosvo -t-paidan varsin edulliseen hintaan.
Viime syksyn Romeo & Julian näytöksen yhteydessä löysin samaisesta Shopista Blochin uudet kärkitossut, mutta ne ovat nyttemmin saaneet uuden hyvän kodin; en ole Blochien kärkkäreiden ystävä.

Käytin tämän reissun hyväkseni lähes kaikkeen balettiin liittyvien huolenaiheiden hyväksi, huolenaiheiden, jotka pääosin koostuivat kärkitossuista.
Jo viime syksynä Hki:ssa käydessäni yritin etsiä Suomen Tanssitarviketta, mutta tuloksetta. Nyt kuitenkin katsoin kotona jo etukäteen, miten pääsen sinne. Ratikka 9 rautatieasemalta, ja kahdeksan minuutin köröttely tuotti tulosta: pääsin Tanssitarvikkeeseen.

Valikoima oli varsin laaja, mutta ei kuitenkaan omaperäinen; valtaosa Tanssitarvikkeen tuotteista on samoja merkkejä kuin kaikissa muissakin tanssitarvikeliikkeissä: Bloch, Sansha, Mirella, So Danca and so on.
Alennustuotteita oli aika paljon, ja löysin itseni varsin pian kyynärpäitäni myöten ale-kärkkärien luota. Sovittelin muutamia Grishkon pareja, Eliteä pääasiassa, mutta tossut eivät olleet hyvät.

Piruetti oli toinen, jossa visiteerasin. Ostin viimeinkin sen aluspuvun, joka olisi pitänyt ostaa jo viime vuonna, sekä uudet trikoot ja teippiä varpaisiin, koska Gaynoreiden tossujen sisäpuolella olevat pari saumaa hiertävät aina varpaiden ihon rikki. En ole koskaan käyttänyt teippausta, en ole koskaan edes ostanut teippiä balettitarkoituksessa, joten voitte vaan kuvitella ihmetykseni, kun (kotona) avasin Bunheadin teippirullan kääremuovin ja havaitsin, että mitä hittoa, sehän on käytännössä maalarinteippiä! 13 euroa maalarinteipistä! Jos olisin tuon tiennyt, olisin jättänyt teipin sinne Piruetin hyllylle. En ole kyllä vielä kokeillut tuota teippiä tanssikäytössä; pitää keksiä jotain muuta. Apteekista jotakin pehmeää haavateippiä? En tiedä. Uloimmat varpaat ovat aina verillä GM:n tossujen jäljiltä, mutta ouch pouchit eivät sinne tossuun mahdu. Olisiko jollakin hyviä ideoita suojata varpaat, kun tossut ovat niin naftit, ettei silikoni- tai geelisuojus mahdu sinne?
Itse asiassa, jos hyviä ideoita tulee useampia, voisin hyvin tehdä postauksen aiheesta kuinka suojata varpaat kärjillä.

Minulla ei ole koskaan ollut Piruetin omia tuotteita käytössä, tosin tanssikoulumme käyttää Piruetin tuotteita.
(Trikoot hajosivat kyllä jo ensimmäisellä käyttökerrallaan. Mulla on aina trikoot säilyneet ehjinä, mutta nämä Piruetin valkoiset pohja-aukolliset repeytyivät heti. En suosittele näitä trikoita; Sanshan yhden koon pohja-aukolliset trikoot ovat erinomaiset ja edulliset - hyvälaatuiset ja pilkkahintaiset.)
Myös Grishkon kärkitossuja kävin läpi; Eliteä kokeilin pitkään, mutta siinä vamppi oli liian lyhyt, mun jalka tuli voimakkaasti ulos tossusta, olo oli kaikkea muuta kuin tukeva ja varpaat painuivat tuhannen kippuralle boksiin. 
Kokeilin myös 2007 - jostakin syystä 2007 on jäänyt mulle mieleen ns. "himottavana" tossuna, you know? - ja se oli kaikin puolin hyvä: sopiva pituus, pohjan kovuus sekä tossun leveys. Leveys oli mulle yllätys, XXXX, mitä ihmettä? Mun jalkaa on kommentoitu kapeaksi, mutta 2007:n tossun täytyi olla niin leveä. Tossujen koot vaihtelee jopa saman merkin sisällä. 

However, en ole varma lähdenkö hankkimaan uusia Grishkoja, olen mieltynyt Gaynoreihin niin hyvin. Käytössä Grishkot ovat liukkaat, enkä yksinkertaisesti uskalla, tanssi (jota ei voi sanoa tanssiksi) on jäykkää ja luonnotonta. 
Gaynoreilla liike on erilaista, uskallan luottaa tossuun ja siihen, että se pitää eikä luista. Gaynoreissa mun ei tarvitse koko ajan pelätä, meneekö nilkka tossun yli ja loukkaan itseni. Plus että ovat ergonomialtaan unelma, rullaus kärjelle ja alas tapahtuu vaivatta.
Mutta ei enempää siitä.

Kesällä balettirintamalla ei hirveästi tapahdu mitään; ei edes Kansallisbalettikaan kiertueineen tule tänne, vaan Vaasaan svenskarintamalle sekä Jkylään, mutta Seinäjoki jää väliin. Ketuttaa hieman, kun en päässyt katsomaan näytöstä, mutta työharjoittelu pitää tiiviisti jalat (koti)paikkakunnalla.

Laitan tähän loppuun videon (hidastetusta) Albinonin 'Adagion' tahtiin tanssitusta pas de deuxista. Tanssijat ovat kanadalaispari David ja Anna-Marie Holmes. Musiikin tempo on normaalia hitaampi.
Koreografialtaan aika vaativa, etenkin nostot. Tanssijoiden välinen yhteistyö on täysin saumatonta ja saa tanssin näyttämään hyvin intiimiltä. Koreografia on jännällä tavalla yksinkertainen, mutta samalla monimutkainen, vaativa. Terävät ojennukset ja puhdas tekniikka; eleetöntä ja eteeristä tanssia. Paritanssia kauneimmillaan.


6 kommenttia:

  1. Klassiset itsemurhabaletit kategoriana viehättävät minuakin enemmän, olen niitä joiden mielestä todellinen taide syntyy kärsimyksen kautta (;

    VastaaPoista
  2. Teipistä: olen käyttänyt ihan Prismasta löytyvää urheiluteippiä. Valkoinen rulla, n. 4 cm leveä. Yleensä halkaisen leveyssuunnassa kahtia, jos pitää teipata yksi varvas. Nykyään mulla on nin hyvät tossut ja silikonit, että ei tarvitse teipata, mutta ehdottomasti suosittelen tätä teippiä. Tuplapakkaus maksoi muistaakseni 4-5 euroa, eli ei ole hinnalla pilattu.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkistä, anonyymi! Täytyykin muistaa ostaa ko. teippiä, kun seuraavan kerran käy Prismassa.

    VastaaPoista
  4. käythän kurkistamassa, toivoisin myös saavani palautetta tähän kirjoitukseeni :')

    http://satumaailmasta.blogspot.fi/2013/06/anna-elaman-voittaa.html

    VastaaPoista
  5. Joskus kyllä menee hermot, kun jotkut vanhemmat antavat lastensa käyttäytyä ihan miten sattuu, mutta tuollainen on kyllä ehkä jopa häiritsevämpää, että äiti selittää lapselleen koko esityksen ajan! D: Kumpaankin pätee kuitenkin se, että vanhempien pitäisi ottaa muutkin huomioon kuin ne (rakkaat) penskansa.

    Hyvää juhannusta, kaunotar!

    VastaaPoista
  6. Mira Ollila. Mun baletikoulun kasvatti:)

    ps. Uus lukija!

    VastaaPoista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta