29. kesäkuuta 2013

Jalkajorinaa

Olin eilen perjantaina treenaamassa omatoimisesti entisen balettikouluni tiloissa (ts. nuorisokeskuksen peilisalissa), ja pääosin tein kärjillä. Olen onneton koreografioimaan, joten tanssahtelin oman mieleni mukaan.
Päin vastoin normaalia järjestystä, aloitin Gaynoreilla kärkitreenin; yleensä aloitan Grishkoilla. Gaynoreilla kestin olla niin pitkään, kunnes tossu hankasi vasemman pikkuvarpaan ihon rikki vereslihalle. Tämä on tavallista: Gaynor Mindenin tossut tehdään erilailla kuin normaalit kärkitossut, ja se tekee näistä tossuista myös kestävämmät. Mutta tossun sisäpuoli on tehty jostakin pehmeästä, paksusta kankaasta, ja tossun sisällä menee pikkuruisia saumoja. Nämä saumat yhdistettynä Dynamix Box Lineriin hiertävät aika pahasti jalkojen ulkosyrjiä, etenkin vasenta pikkuvarvasta. Mun on edelleen aikomuksena kokeilla vaikka mitä teippauksia ja toppauksia hiertymiskohtaa suojatakseni.. mutta olen a) laiska b) tyhmä, koska jollakin kieroutuneella tavalla nautin kärkitossujen aiheuttamista hiertymistä jaloissani. Ehkä siksi, että se saa mut tuntemaan itseni tanssijaksi pelkän wannabe-tanssijan sijaan? Who knows.


Gaynoreiden jälkeen vaihdoin Grishkon Mayat jalkaan, ja hetken ihmettelin että miksi tossu tuntuu huomattavasti paremmalta jalassa kuin yleensä?
Hoksasin, että Gaynoreiden jäljiltä nilkat olivat jo lämmenneet ja venyneet pointetanssiin. Yleensä nimittäin kun aloitan Grishkoilla, joudun tekemään tangossa melko pitkään tavallista tendua, rullausta kärjelle ja erittäin paljon joudun venyttämään nilkkaa boksin yli. Ja senkin jälkeen liike Grishkon tossut jalassa on epävarmaa eikä nilkan venyvyys tunnu riittävän mitenkään Grishkon tossun vaatimiin mittoihin. Toisin sanoen se tuntuu siltä, että joko taiteilen puolikärjellä tai sitten nilkka tuntuu pullahtavan koko tossusta. Mutta kiitos Gaynoreiden, Grishkot sopivat hyvin.

Innostuin niin uudesta havainnostani, että päätin kuvata nilkkani asennon Grishkoilla ja verrata sitä kahden vuoden takaisiin kuviin.
Ja tässä ne ovat.

Kesä -11, tossut ovat Grishkon Fouette Pro Flexit. 

Tässä uusin, eilen otettu. Tossut Grishkon Maya1

Kuvan laatu ei paras mahdollinen, mutta eron huomaa.
Toki myönnän sen, että tuossa ylimmässä kuvassa mulla oli polvet hieman koukussa, mutta asento ei ollut sen kummoisempi polvet suoranakaan... jos mulla edes oli polvet suorana silloin.
Mä olen kehittynyt melko paljon alle parissa vuodessa, itse asiassa noin 1,5 vuodessa. Mitä pointetanssiin tulee, siinä on tapahtunut melkoisen merkittävä ero: ennen pointetanssi oli epävarmaa huojumista, mutta nyt hallitsen paitsi nilkan käytön, niin myös koko vartalon hallinnan. Kärjellä oltaessa koko kroppa täytyy vetää ylös kyljistä. Kun keho on oikein kannatettu, kärjillä tanssiminen onnistuu. Kärjellä ollessa jokainen osa itsestä täytyy kannattaa, vetää ylös (paitsi tietty hartiat).

Olen nähnyt paljon kuvia hirveistä ballerinan jaloista, jotka ovat täynnä hiertymiä, rakkoja, liikavarpaita ja vuotavia haavoja.
Joka kerta kun näen näitä kuvia mietin, miksei mun jalat näytä siltä? Jollakin vinoutuneella tasolla toivon jalkojeni olevan niin rumat, että minutkin tunnistettaisiin tanssijaksi.
Tarkkailen melkein hysteerisesti omia jalkojani ja varpaitani, riemuitsen jokaisesta tossunhiertymän jättämästä arvesta tai hiertymästä.
Joten päätin myös kuvata jalkani.
Oikeasti, kuka hullu tekee niin?!


Ei kaunista.
Näin kuvasta huomaa vasemman jalan tokavarpaan vinon muodon, joka johtuu murtumasta; mursin muutama vuosi sitten vasemmasta jalkaterästä ja varpaista kolme luuta. Se kaiketi on syynä myös siihen, että vasen nilkka rutisee aika pahasti. 

Onko teillä millaisia havaintoja (oman) tanssinne (kärjillä tai ilman) suhteen?



Tätä videota en saanut liitettyä tähän, mutta löydät sen täältä.

24. kesäkuuta 2013

Pelkkää mainosta?

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka ihan hiljattain baletti on laajentanut näkyvyyttään muun muassa mainoksiin. Mun mielestä se on loistavaa - ihmiset, jotka herkästi luokittelevat baletin tylsäksi taidemuodoksi huomaavat, miten automainoksissa vilahtelee Gaynor Mindenin kärkitossua tai ballerinaa, joka leiskauttaa upean grand jetén.

Pointe -lehti varsinkin facebookissa on loistava tie balettimaailman ytimeen ja hieman sen ytimen ulkopuolellekin: löytyy tietoa fysiikasta, tanssijoista ja kyllä, myös mainoksia, joissa baletti on vahvana läsnä. Mä uskon, että aika moni muistaa Radio Rockin mainoksen, jossa mm. Jone Nikula tanssi balettia. Tämä on yksi erittäin hyvä esimerkki mainoksesta, jossa baletilla on suuri rooli, mutta joka ei kuitenkaan anna tuotteelle ns. lässähtänyttä mainetta, päin vastoin, baletti tuo siihen uutta ulottuvuutta.
Entäs sitten se vakuutusmainos (vai oliko se sittenkin pankkimainos?), jossa nainen tanssi Joutsenlammen musiikin mukaan?

Mä kokosin tähän joitakin mainoksia, joissa baletti on läsnä.
Linkittäkää, jos (ja kun) löydätte lisää!
Enjoy!


Tässä upeassa Lexuksen mainosvideossa tanssii Tamara Rojo.
Todella vahva ja paljon töitä tehnyt tanssija, ja baletti mainostaa Lexusta tässä mitä parhaimmalla mahdollisella tavalla.


Muodin Huipulle -sarjasta tutun Christian Sirianon kevät/kesä 2013 -malliston vaatteet esitteli tässä mainoksessa ABT Studio Companyn Katerina Eng, Isabelle Seiler ja Carolyn Lippert.


Huomasitko Gaynor Mindenit?


Tämä Digi-tv:n mainos on vuodelta 2005.
Katso mainos tarkasti, niin huomaat balettiviittauksen.


Leviksen modernin ja klassisen baletin vaikutteita sisältävä mainos.


NIKE:n Just do it.
Tanssijoina venäläiset Maria Vinogradova ja Anastsiya Soboleva.
Veikkaan, että aika moni on nähnyt tämän.


Tässä Vivaldin musiikkiin tehty varsin hyvin istuva mainosfilmi Black Swanista.




Arsenal vs. English National Ballet tässä Citroenin mainoksessa.
Mun on pakko myöntää, etten ymmärrä tätä mainosta. Katsoin sen useaan otteeseen ja yritin löytää yhdistäviä tekijöitä... mutta turhaan. Kertokaa minulle, jos te tajuatte tämän mainoksen!



Hmm... Etteikö olisi Street Dance -leffan Carly nähnyt tätä mainosta ja valinnut sen ryhmänsä esiintymiseen? Romeon & Julian musiikki on muutenkin varsin mahtipontista.
Hieman kömpelösti yhdistetty auto tanssiin ja musiikkiin, mutta mä ainakin tykkäsin.




Discount Dance Supply:n mainos.
Naisen leotardi on upea!




Tässä on mainos, joka naurattaa aina kun näen tämän. Mitä tosimiehet ovat? :)
Loppuun säästin sen parhaan, eli Radio Rockin mainoksen.
En saanut sitä liitettyä noiden videoiden tavalla, joten tsekatkaa tuon yo. linkin kautta.
Balettiviittauksin löytyviä mainoksia löytyy vaikka kuinka paljon, ja iso osa on juuri automainoksia.
Kuitenkin päätin laittaa tähän lisäksi vielä jokusen ihan balettia mainostavan videon.


Gaynor Mindenin mainos ^^


Grishkon mainos vuodelta 2011 Rimsky-Korsakovin Scheherazaden tahtiin.




18. kesäkuuta 2013

Sleeping in Beauty


Olen pitänyt itseäni sellaisena bloggaajana, joka päivittää blogiaan melko usein, mutta nyt häpeäkseni joudun toteamaan, miten on mennyt jo kuukausi edellisestä postauksesta! Suurimmaksi osaksi syy on kiireessä: koulun vihdoin loputtua toukokuun puolivälissä yritin pari viikkoa nauttia lomaa (lue:laiskottelua), ja sitten yhtäkkiä alkoikin työharjoittelu, ja viime aikoina päiväni ovatkin olleet kuusi tuntia töitä, ja sen jälkeen ei loppupäivänä ole riittänyt yhtään energiaa muuhun kuin sohvalla makaamiseen ja salkkareiden ja Greyn anatomian kuudennen tuotantokauden jaksojen katseluun.

Toukokuun lopussa kävin Hki:ssa katsomassa Kansallisbaletin Prinsessa Ruususen, joka oli sanalla sanoen upea! Auroran roolin tanssi Eun-Ji Ha ja prinssi Désirénä oli Ilja Bolotov, sekä Petia Ilieva nähtiin Syreenihaltiattarena.
Olen kahdesti nähnyt Bolshoin vuonna 2011 pidetty Prinsessa Ruususen, jossa Svetlana Zakharova esiintyi Aurorana. Jostakin syystä en ole ihastunut Zakharovan roolisuoritukseen - en saa siitä otetta. Youtubesta olen katsonut tosi paljon Ruususen videoita, etenkin Auroran variaatioita ja varsinkin Ruusuadagiota: Ruusuadagio on ihana!
Olen löytänyt yhden tanssijan, joka todella on sulattanut mut Ruusuadagion suhteen, ja siinä tanssijatar on Cynthia Gregory. Tässä on tanssija, joka tekee muutakin kuin developpéja kello kuuteen: hän on Aurora! Hän tanssii ja hän on kuin kuusitoistavuotias nuori tyttö, iloinen, leikkisä; kaikki hänen liikkeensä ovat niin vaivattomia! Hänen tanssinsa on puhdasta ja rentoa, ei mitään kiirettä mihinkään. Sekä nuo kaikki ojennukset! Olen myyty!
Jostakin syystä en kuitenkaan saanut videota tähän liitettyä, mutta löydät videon täältä.

Kansallisbaletin Ruususen näytöksessä lähes ainoaksi häiriöksi jäivät pienet lapset. Takanani istui nainen pienen (tyttö)lapsensa kanssa, ja tämä äiti selitti koko ajan (hiljaiseen) ääneen lapselleen, mitä tapahtuu. Se oli uskomattoman ärsyttävää! Yritin useampaan otteeseen vilkaista tätä äitiä murhaavasti, mutta turhaan: selitys jatkui tasaisen luotettavasti läpi koko baletin.

Eun-Ji Ha "Aurora" ja Ilja Bolotov "Prinssi Désiré"

Loppukiitoksia kaikkien tanssijoiden osalta

Vas. Petia Ilieva, Eun-Ji Ha, Ilja Bolotov

Petia Ilieva, Eun-Ji Ha sekä Ilja Bolotov

Pahoittelen näiden kuvien laatuja, napsaisin hätäisesti loppukiitosten aikana muutaman kuvan ikivanhalla, akkuloppuisella kamerallani.
Mikä sitten kruunasi koko baletti-illan, niin taiteilijatreffit heti näytöksen jälkeen. Tässä tilaisuudessa olivat läsnä tanssijat Mira Ollila ("Volante"), Anna Konkari ("Babette"), Johan Pakkanen ("Kultainen kauris", "Kulkurikissa", "Valssi") sekä Teemu Tainio ("Lepakot", "Kauriit", "Poloneesi").
Paikalla taiteilijatreffeillä oli suurimmaksi osaksi lapsia, mutta kaikki halukkaat saivat esittää kysymyksiä. Olisin itse kysellyt vaikka kuinka paljon ja koko illan, mutta jo kaksi kysymystä minulta oli tarpeeksi; lapset olivat niitä, joilta haluttiin kyselyjä eniten, enkä minä 26-vuotiaana tainnut olla tarpeeksi nuori...
Mutta taiteilijatreffit olivat todella mukavat, ja varsinaisen kysymystuokion jälkeen kaikki halukkaat pääsivät kuvaan taiteilijoiden kanssa, mutta myös nimmarit olivat kysyttyjä.
Itse pyysin Ollilan Miralta ja Konkarin Annalta nimmarit Prinsessa Ruususen (varsinaiseen) ohjelmalehtisen kanteen, mutta myös valokuviin pääsin heidän kanssaan.

Vas. Teemu Tainio, Mira Ollila, Anna Konkari, Johan Pakkanen



Minä Mira Ollilan kanssa
 Yhteiskuvissa en ole ehkä kaikkein parhaimmillani, mutta tämä saa riittää.

Illan kruunajaisiksi löysin OopperaShopista Le Corsaire - Merirosvo -t-paidan varsin edulliseen hintaan.
Viime syksyn Romeo & Julian näytöksen yhteydessä löysin samaisesta Shopista Blochin uudet kärkitossut, mutta ne ovat nyttemmin saaneet uuden hyvän kodin; en ole Blochien kärkkäreiden ystävä.

Käytin tämän reissun hyväkseni lähes kaikkeen balettiin liittyvien huolenaiheiden hyväksi, huolenaiheiden, jotka pääosin koostuivat kärkitossuista.
Jo viime syksynä Hki:ssa käydessäni yritin etsiä Suomen Tanssitarviketta, mutta tuloksetta. Nyt kuitenkin katsoin kotona jo etukäteen, miten pääsen sinne. Ratikka 9 rautatieasemalta, ja kahdeksan minuutin köröttely tuotti tulosta: pääsin Tanssitarvikkeeseen.

Valikoima oli varsin laaja, mutta ei kuitenkaan omaperäinen; valtaosa Tanssitarvikkeen tuotteista on samoja merkkejä kuin kaikissa muissakin tanssitarvikeliikkeissä: Bloch, Sansha, Mirella, So Danca and so on.
Alennustuotteita oli aika paljon, ja löysin itseni varsin pian kyynärpäitäni myöten ale-kärkkärien luota. Sovittelin muutamia Grishkon pareja, Eliteä pääasiassa, mutta tossut eivät olleet hyvät.

Piruetti oli toinen, jossa visiteerasin. Ostin viimeinkin sen aluspuvun, joka olisi pitänyt ostaa jo viime vuonna, sekä uudet trikoot ja teippiä varpaisiin, koska Gaynoreiden tossujen sisäpuolella olevat pari saumaa hiertävät aina varpaiden ihon rikki. En ole koskaan käyttänyt teippausta, en ole koskaan edes ostanut teippiä balettitarkoituksessa, joten voitte vaan kuvitella ihmetykseni, kun (kotona) avasin Bunheadin teippirullan kääremuovin ja havaitsin, että mitä hittoa, sehän on käytännössä maalarinteippiä! 13 euroa maalarinteipistä! Jos olisin tuon tiennyt, olisin jättänyt teipin sinne Piruetin hyllylle. En ole kyllä vielä kokeillut tuota teippiä tanssikäytössä; pitää keksiä jotain muuta. Apteekista jotakin pehmeää haavateippiä? En tiedä. Uloimmat varpaat ovat aina verillä GM:n tossujen jäljiltä, mutta ouch pouchit eivät sinne tossuun mahdu. Olisiko jollakin hyviä ideoita suojata varpaat, kun tossut ovat niin naftit, ettei silikoni- tai geelisuojus mahdu sinne?
Itse asiassa, jos hyviä ideoita tulee useampia, voisin hyvin tehdä postauksen aiheesta kuinka suojata varpaat kärjillä.

Minulla ei ole koskaan ollut Piruetin omia tuotteita käytössä, tosin tanssikoulumme käyttää Piruetin tuotteita.
(Trikoot hajosivat kyllä jo ensimmäisellä käyttökerrallaan. Mulla on aina trikoot säilyneet ehjinä, mutta nämä Piruetin valkoiset pohja-aukolliset repeytyivät heti. En suosittele näitä trikoita; Sanshan yhden koon pohja-aukolliset trikoot ovat erinomaiset ja edulliset - hyvälaatuiset ja pilkkahintaiset.)
Myös Grishkon kärkitossuja kävin läpi; Eliteä kokeilin pitkään, mutta siinä vamppi oli liian lyhyt, mun jalka tuli voimakkaasti ulos tossusta, olo oli kaikkea muuta kuin tukeva ja varpaat painuivat tuhannen kippuralle boksiin. 
Kokeilin myös 2007 - jostakin syystä 2007 on jäänyt mulle mieleen ns. "himottavana" tossuna, you know? - ja se oli kaikin puolin hyvä: sopiva pituus, pohjan kovuus sekä tossun leveys. Leveys oli mulle yllätys, XXXX, mitä ihmettä? Mun jalkaa on kommentoitu kapeaksi, mutta 2007:n tossun täytyi olla niin leveä. Tossujen koot vaihtelee jopa saman merkin sisällä. 

However, en ole varma lähdenkö hankkimaan uusia Grishkoja, olen mieltynyt Gaynoreihin niin hyvin. Käytössä Grishkot ovat liukkaat, enkä yksinkertaisesti uskalla, tanssi (jota ei voi sanoa tanssiksi) on jäykkää ja luonnotonta. 
Gaynoreilla liike on erilaista, uskallan luottaa tossuun ja siihen, että se pitää eikä luista. Gaynoreissa mun ei tarvitse koko ajan pelätä, meneekö nilkka tossun yli ja loukkaan itseni. Plus että ovat ergonomialtaan unelma, rullaus kärjelle ja alas tapahtuu vaivatta.
Mutta ei enempää siitä.

Kesällä balettirintamalla ei hirveästi tapahdu mitään; ei edes Kansallisbalettikaan kiertueineen tule tänne, vaan Vaasaan svenskarintamalle sekä Jkylään, mutta Seinäjoki jää väliin. Ketuttaa hieman, kun en päässyt katsomaan näytöstä, mutta työharjoittelu pitää tiiviisti jalat (koti)paikkakunnalla.

Laitan tähän loppuun videon (hidastetusta) Albinonin 'Adagion' tahtiin tanssitusta pas de deuxista. Tanssijat ovat kanadalaispari David ja Anna-Marie Holmes. Musiikin tempo on normaalia hitaampi.
Koreografialtaan aika vaativa, etenkin nostot. Tanssijoiden välinen yhteistyö on täysin saumatonta ja saa tanssin näyttämään hyvin intiimiltä. Koreografia on jännällä tavalla yksinkertainen, mutta samalla monimutkainen, vaativa. Terävät ojennukset ja puhdas tekniikka; eleetöntä ja eteeristä tanssia. Paritanssia kauneimmillaan.