7. tammikuuta 2013

Ain' tanssien käy tunnille vain!




Tänään vihdoin on uusi lukukausi tanssin (ja myös koulun) saralla korkattu, ja täytyy sanoa, että käsitykset ja luulot omista kyvyistä kyllä hupenivat melkoista tahtia!

Opettamassa meillä oli - ja on nyt hieman pidempään - tanssikoulun johtaja. Toinen opettaja ei minulta pahemmin vaatinut syksyllä niillä muutamalla tunneilla, joilla kävin. Hän ajatteli aina polven etua; tein mitä pystyin. Mutta nyt oli eri meininki. Koko tunnin ajan ajattelin, ettei tästä tule yhtikäs mitään; helpoimmatkin liikkeet olivat haastavia, aivan kuin minulla olisi ollut kaksi vasenta jalkaa ja kaksi vasenta puolta sekä yksi aivopuolisko.
Olin luullut itsestäni liikoja, mutta tämä tunti näytti todeksi, kuinka virheelliset luulot minulla olikaan taitoihini liittyen!

Missä on viides asento? Miten se voi ollakaan niin hankalaa välillä saada oikeaoppisesti tehtyä! Alun plié-sarjat sujuivat huonosti, etenkään grand plié ei sujunut lainkaan, polvi oli yksinkertaisesti liian jäykkä. Tendut koettelivat tosissaan muistia ja ymmärrystä, ja rond de jambe en l'air -sarjan aikana tuntui välillä siltä kuin jalat irtoaisivat nivelistään. Huh!
Arabeskit olivat jäykkiä eikä rangasta löytynyt venyvyyttä juuri lainkaan. Developpet olivat kamalia! Jalka nousi nippa nappa 90 asteeseen, mutta siinä se olikin. Syvennettiin developpea plién kautta ns. muikertamalla, eli vedettiin ilmassa olevaa jalkaa syvällä aukikierrolla itseen päin koukistaen jalkaa lonkasta, polvesta ja nilkasta, ja sitten suoristettiin jalka takaisin, ja tarkoituksena oli saada jalkaa korkeammalle ja parempaan aukikiertoon. Voin sanoa, että tämä ei ole kaikkein helpoin liike tehdä, ja ainakaan minulla ei jalka nouse ja pysy korkealla.

Olen hieman persuuksille potkittavaa tyyppiä - saan parhaani aikaiseksi vain paineen alaisena, joten myös tanssitunnilla sain paremmin tehtyä, kun opettaja välillä "pehmokovisteli". Battement jetéssä rupesikin jalka lentämään korkealle, mutta siihen saattoi hyvinkin olla syynä todella hyvät mielikuvaneuvot: jalka nousee hartian linjassa, eli eteenpäin heitettäessä olkapään etuviistoon, sivulle heitettäessä nilkan täytyy osua olkapään kohdalle, ja taaksepäin puolestaan olkapään takanurkkaan, eli olkapään kolmio. Tosin tuossa täytyy olla sen suhteen varovainen etenkin sivulle jalkaa heitettäessä, että jalka on hyvin avattu lonkasta lähtien, ja ettei jalkaa pakoteta liikaa sivulle, vaan pysytään sen luonnollisella liikealueella.

Keskilattialla keskityttiin pääosin piruetteihin. Ensin pientä tendu-pas de bourree-piruetti -kombinaatioita, ja sen jälkeen diagonaalissa soutenuita. Voi äiti!
Lopuksi tehtiin pientä helppoa hyppysarjaa (sis. mm. sissoneita ja fermeitä) ja ajattelin, että hey, peace of cake! Mutta ei se ihan niin helppo ollutkaan...
Missä oli nilkkojen ojennukset? Missä keveys? Miksi sitä lösähdettiin aina kantapäät edellä lattiaan - jokainen tanssija teki saman virheen!

Olenhan toki ollut tietoinen, että olen jonkin verran muista jäljessä, mutta että näin paljon! Välillä teki mieli luovuttaa, paiskata hanskat tiskiin. Etenkin soutenuissa, mutta opettaja käski tehdä lyhyessä pätkässä, muistutti paketista: hartiat ja lonkat samaan suuntaan, ensimmäinen asento, käsivarsien välissä pallo - ja se katse!
Kun muistutin itselleni näistä asioista, sainkin piruetit menemään ihan hyvin, mutta sitten rupesin hätäilemään, ja taas kaikki lössähtivät.

Tiedän, että minulla on paljon töitä edessä!
Mutta aion tehdä sen - tanssi pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan. Lisäksi on mieletöntä huomata, mihin kaikkeen oma kroppa kykenee, miten osaa jotakin sellaista, jota joku toinen ei välttämättä osaa.
Ja sitä paitsi - täältä ei ole muuta kuin suunta ylöspäin!

Olen ihastellut suunnattomasti Dance Directin leotardivalikoimaa, se kun on huima Suomen valikoimiin verrattuna, ja viimein maksuongelmakin selvisi: Visa Electronilla pystyy maksamaan myöskin. Olen ihastellut muutamaa leotardia, tätätätä ja tätä, noista kolmesta erityisesti keskimmäistä, mutta myös viimeistä. Olen jostakin syystä nyt kovin ihastunut pitsiin, hyvin lyhyisiin cap sleeveihin sekä samettiin.
DD:n hinnat ovat alhaiset, eikä nuo postikulut loppujen lopuksi kalliit ole; tilaan paljon postiennakolla, ja Suomessa postiennakolla tilaaminen maksaa itsessään jo sen verran kuin DD:n postituskulut Suomeen.
Joten päätin, että kun pari ensimmäistä etappia tanssin ja tanssikunnon saralla on saavutettu, tilaan DD:stä itselleni yhden ihanimmista leotardeista.

Tähän loppuun löysin vielä YouTubesta kiinnostavan videon, jossa annetaan vinkkejä ja neuvoja oikean asennon ja ryhdin säilyttämiseen tanssiessa. Kannattaa tsekata!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta