15. tammikuuta 2012

Kärkitossujen ja -työskentelyn ABC


Gaynor Minden -kärkitossut
Jokainen baletista haaveileva haaveilee liihottelevansa kärkitossuilla yhtä kevyen näköisesti kuin perhonen, romanttinen tutu-puku yllään, hiukset tiukalla nutturalla ja hiusten koristeena upea tiara.
Siitä minäkin haaveilen.. mutta siihen on matkaa.

Olen saanut paljon kysymyksiä, milloin voi aloittaa kärkitossuilla tanssimisen, miten vaikeaa se on jne. ja sain siitä idean tehdä postauksen, kuinka aloittaa tanssiminen kärjillä.

Ensimmäiseksi, sinun täytyy olla vähintään 11-12 -vuotias! Miksi? Koska lapsilla ja nuorilla on kasvuvaihe meneillään, ja jos kärkityöskentely aloitetaan jopa ennen 10. ikävuotta (mm. venäläisissä tanssikouluissa kärkityöskentely aloitetaan jopa 6-7 -vuotiailla, ja se luonnollisesti johtaa pahoihin jalkaongelmiin vuosien saatossa).
Luonnollisesti sinulla täytyy olla useampien vuosien säännöllinen balettitausta (ei riitä, että olet tanssinut esimerkiksi jazzia, breikkiä tai nykäriä vuosien ajan), koska vain baletti muovaa niitä lihaksia, joita tarvitaan pointe-tanssissa, mm. hyvin vahvoja nilkkoja, korsetin (eli todella vahvat vatsa- ja selkälihakset), sekä jalkalihakset täytyvät olla vahvat. Myös varpaiden 'lihasten' täytyy olla sen verran vahvat, että ne sallivat niinkin raskaan työn, kuin varvastanssin. Nilkan täytyy sallia mahdollisimman muodostaa kaari ilman, että varpaat kipristyvät kasaan. Siinä on paitsi varpaiden nivelet kovilla, niin myös varpaiden murtumariski varsin suuri.


Kun sitten koittaa SE aika - kärkitossujen hankinta, on hyvä jos opettajasi ensin tsekkaisi jalkasi ja lähtisi kanssasi sovittamaan ja etsimään juuri sinun jaloillesi sopivia kärkitossuja.
Lähes poikkeuksetta ensimmäisten kärkkäreiden hankkijoilla on nilkat vielä liian heikot, ja jos vielä nilkat ovat hyvinkin taipuisat, on hyvä hankkia suht. "jäykät" kärkitossut.
Jos tossut ovat ns. "perinteiset" kärkitossut, ne voi katkaista pohjasta. Vastikään Suomeen tulleet amerikkalaiset Gaynor Mindenit ovat erinomaiset tossut, niin aloittelijoille kuin ammattilaisillekin. Niiden pohjaa ei voi katkaista, ei edes pysty katkaisemaan niiden materiaalin takia.


Tossunnauhat kuminauhanosalla, ja
kuminauhaosa on tarkoitettu menevän
akillesjänteen kohdalta takana.
Näin se helpottaa tanssiessa oloa ja
antaa myöten, jos nauhat on vahingossa
sidottu liian tiukalle.

Kuminauhat tossun kantaan

















Kun oikea tossumalli on löytynyt, tarvitset tietenkin kahdet erilaiset nauhat: "perinteiset" nauhat (kahta eri mallia) sekä kuminauhat nilkan ympäri edestä pitämään tossun kantaosan paikoillaan.
Oikealla vieressä on kuva Blochin Elastic -kuminauhasta, joka ommellaan kärkitossun kantaosaan, n. peukalon leveydeltä tossun kannan ompelukohdasta. Nauha menee nilkan yli toiselle puolelle tossun kantaosaan. Näin kantaosa pysyy paikoillaan, koska itse tossujen nauhat eivät pidä kantaa yllä.

Riippuen tossuista, tarvitset lähes poikkeuksetta pehmusteet, joita löytyy todella paljon!
On erilaisia toe paddingseja, eli siis varpaat ja pikkuisen vielä jalkaterää suojaavia pehmusteita. Näitä löytyy monessa eri muodossa; on ouch pouchia, joka on kankaalla päällystetty geelinen suojus; löytyy silikonista tehtyä suojaa, ja sitten löytyy myös sellaista suojaa, joka on tehty kaksinkertaisesta kankaasta ilman sen erityisempiä pehmusteita, kuten geeliä tai silikonia.
                                                                                              
"Varvassukat". Sisäpuoli on geeliä.


Kun on viimein löytynyt kaikki nämä härpäkkeet, alkaa se fun part!
Aluksi voi olla hankalaa tossujen nauhojen sitominen ja nauhat voi sitoa kahdella eri tavalla. Mutta sääntö on, että sisäpuoleisella nauhalla aloitetaan aina ensimmäiseksi.

Tässä oheisessa videossa Anaheim Balletin tanssija kertoo, kuinka sitoa kärkitossujen nauhat.



Kun pointe-työskentely sitten aloitetaan, ensimmäiset harjoitukset ovat hyvin yksinkertaisia ja ne suoritetaan tangolla.
Rullausta koko jalan kautta varpaille, ja sieltä samalla tavalla takaisin. Eli mitään hyppäystä EI tehdä: siinä vain loukkaantumisriski kasvaa.
Echappét viidennestä toiseen ja takaisin viidenteen ovat kaiketi ensimmäisiä pointe-harjoituksia, kun olet oppinut hallitsemaan aloittelijan kärkityöskentelyn.



Oheisessa videossa on joitakin hyvin yksinkertaisia liikkeitä pointe-työskentelyn aloittaville. Kiinnittäkää huomio varsinkin kärjeltä alastuloon: se ei ole sulavaa rullausta, vaan melkein läjähdysmäinen hyppäys alas.


Näitä harjoituksia - echappéita ja relevéita tehdään todella paljon balettitunnilla kärjillä, ne ovat kärkitanssin perusta. Muista koko ajan keskittyminen rullaukseen ja siihen, että reisien ulko- ja sisälihakset tekevät työn echappéssa; siinä EI hypätä ulos- ja sisäänpäin.
Mutta ennenkaikkea kiinnitä huomio polviisi; polvien täytyy olla aina suorat, kun olet kärjillä (taikkai edes puolivarpailla). Tämä jo ihan fysiologisista syistä- Jos kärjelle noustessa ja kärjillä tanssiessa polvet ovat löysät,  myös reisilihakset ovat löysät eivätkä tue polvea. Baletti asentoineen vaatii todella paljon keholta, ja ns. löysäpolvinen kärkiasento on suora tie tuhoon.

Nilkkojen täytyy olla vahvat, ja niitä voi vahvistaa mm. jumppakuminauhalla sekä relevé -liikkeillä.
Taita jumppakuminauha kaksinkerroin, ja laita jalkapohjasi flexiin (suoraan niin, että varpaat osoittavat kohti kattoa) kuminauhan taitoskohtaan. Pidä käsilläsi kiinni kuminauhan vastakkaisista päistä tasaisesti, ja käytä pelkästään nilkkasi lihaksia ja voimaa, kun hitaasti ja tasaisesti taivutat jalkaterän suorana point:iin, eli suoraksi, ja taas takaisin flexiin.
Tee tätä voimiesi mukaan, mutta alussa olisi hyvä jos tekisit ainakin 3 kymmenen kappaleen toistoa molemmilla jaloilla joka päivä. Jos tuntuu siltä että jaksat enemmänkin, niin sitten tee sama kahdesti, eli 3 x 10 kpl ja tuo kahdesti päivässä.
Myös seuraava on hyvä, venyttää nilkan ja jalkaterän lihaksia. Eli istu lattialla selkä ja jalat suorana, nilkka flexissä. Ala rauhallisesti rullaamaan jalkaa nilkasta eteenpäin; ensin nilkka, sitten metatarsaalikohtaa, päkiä ja viimein varpaat. Mutta, pidä ehdottomasti huoli siitä, etteivät varpaasi missään vaiheessa mene ns. ruttuun, vaan pysyvät suorina!
Ja mikä tärkeintä - pidä koko ajan huoli siitä, että jalkasi pysyvät ehdottoman suorassa linjassa!


Tiedän, alku aina hankalaa, mutta kyllä se siitä!
Ja se helpottaa, jos kotosalla käyttää kärkitossuja, niitä oppii käyttämään ja pakostakin joutuu käyttämään sitä "rullausta" sen sijaan, että hyppäisi suoraan alas kärjiltä. Muistathan kuitenkin, että et ulos marssi tossuilla, koska silloin ne likaantuvat ja tuovat tanssistudioon kaikkea likaa.

Tähän loppuun vielä ehdoton suosikkini The Dying Swan, jonka tanssii Nina Ananiashvili.

13 kommenttia:

  1. Itselläni on jo toiset kärkitossut. Mutta tuollaistahan se oli ensimmäisten kärkkäreiden kanssa =D

    VastaaPoista
  2. Ostin tässä toissa päivänä ensimmäiset kärkitossuni oulun silkkirummusta, grishkon mayat 1. Sitä vaan pitääkö niiden pohja katkaista, ja jos pitää niin mistä kohtaa?

    VastaaPoista
  3. Hyvä Anonyymi!

    Mayat on hyvät tossut, itselleni Grishkoista sopivimmat.
    Mutta pohjan katkaisu riippuu aivan siitä, kuinka pystyt tanssimaan niillä. Alkuun old fashion -kärkkärit on jäykät, mutta ne kuolee aika nopsaan varsinkin kovassa käytössä.
    Oletan, että sulla on aika pehmeä pohja, S tai M, koska sulla on ekat kärkkärit kyseessä.
    Itse en katkaissut pohjaa ensimmäisistä kovakärkisistä, ainoastaan pehmittelin ts. taivuttelin tossuja ja pohmpin vampin päällä.
    Pohjan katkaisu helpottaa huomattavasti mm. releveissä ja pointessa, mutta se myös lyhentää tossun käyttöikää. Suosittelenkin, että kysäiset opettajaltasi asiasta.
    Pohjan katkaisukohta katsotaan niin, että kun laitat tossun jalkaan, nouset demi-pointeen ja katsot siitä ns. puolivaiheen, eli katsot sen välin mikä relevessä koskettaa maata ja mikä kohta taas jää ilmaan, ja niiden välinen kohta on se, josta pidät kiinni ja taivutat toista puoliskoa tossusta.
    Aika sekava selitys, mutta tosiaan kannattaa kysäistä omalta opettajalta, hän kuitenkin osaa sanoa paremmin.
    Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  4. Olet nähnyt paljon vaivaa tän postauksen eteen. Kivaa kun jaat tietosi muille! :)

    Mutta yks asia mua askaruttaa.. Tässä postauksessa kerrot että pitäis harjoitella balettia ainaskin 2 vuotta ennen kuin aloittaa kärjillä. Mutta sun ihan ekassa postauksessa kirjoitit että aloitit kärkitossu-reenin jo kolmen kuukauden jälkeen. Hurjaa!

    Vaikuttais siltä että sun silloinen ope ei oo välittänyt siitä mitä ja miten teet.. Tuntuu kurjalta kun lukee miten hartaasti kuitenkin halusit edistyä. :(

    Nyt kun tiedät paremmin, tekisit varmaan toisin? Vaiks voithan vieläkin aloittaa alusta uudessa koulussa ja kehittyä paljon paremmin! Tsemppiä! :)

    t. EnPointe

    VastaaPoista
  5. EnPointe:

    Tuo, että pitää olla tanssinut balettia ainakin sen parisen vuotta ennen kovakärkisiä pitää paikkaansa, myös iän suhteen.
    Mutta silloinen opettaja sijoitti minut sellaisiin ryhmiin, joissa tarvittiin jo kärkitossut, joten myös minunkin piti ne hankkia.

    Mä sain vuoden jälkeen kuulla, että mun kärkitekniikka on ollut väärä - luotan tossuun, en nilkkaan. Ja mikä ironisinta, tämän "huomautuksen" antoi minun ex-opettajani, kyllä, juuri hän joka käski hankkimaan kärjet sen 4 kuukauden tanssimisen jälkeen. Hän ei korjannut mun kärkitekniikkaa koskaan.

    Uudessa koulussa jouduin oikeastaan opettelemaan lähes kaiken alusta alkaen uudestaan, mutta koska mulla oli jo silloin suht. vahva tausta, kuukauden jälkeen olin muiden ryhmäläisteni tasolla. Kyllä mä pariinkin kertaan kysyin nykyiseltä opettajalta, että olenkohan mä liian korkeassa ryhmässä, mutta hän sanoi vain, että ei hän mua siirrä tästä ryhmästä alemmas.

    Nykyisessä koulussani kärkitreeniä tehdään todella paljon, lähes joka tunnilla (ex-koulussani ehkä kerran, kahdesti kuukaudessa), joten opin väkisinkin. Treenien lisäksi vuokrasin peilisalia, ja harjotin tekniikkaa sekä pehmeillä että kovilla.
    Kiitos hitonmoisen kovan uurastuksen, olen ryhmäni yksi parhaimmista kärjillä.
    Tai olin.
    Nyt on niin paljon kiinniotettavaa muihin polvileikkauksen takia. Menee ainakin puoli vuotta, ehkä enemmänkin, että pääsen takaisin entiselle tasolleni. Jos nyt ikinä tulen pääsemään.

    Mutta luotan kuitenkin opettajaani/opettajiini, että he eivät anna mun tanssia kovakärkisillä, ellen olisi siihen valmis.

    Mutta kiitos sinulle! :)

    VastaaPoista
  6. Hei,
    Mistä alla olevat upeat kuvat on otettu?

    VastaaPoista
  7. Hei, kuvat ovat the Ballerina projectista.

    -Chandra

    VastaaPoista
  8. Oikeaoppisesti nauhat tulisi siyoa niin että aloitat ulommaisella nauhalla... Ajattelin myös kysyä, että mitä tarkoitat videon kohdalla johon olet kitjoittanut että alastulo on lähes läjähdysmäinen eikä rullaava? Kärjiltä alastulohan on aina rullaava, oli liike sitten nopea tai hidas.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi,

    Videon kohdalla tarkoitin lähinnä sitä, miten ko. tanssija suorittaa liikkeen alastulon, joka ei ole rullaava. Tosin echappéet ovat eri juttu.

    -Chandra

    VastaaPoista
  10. ihanan perusteellinen postaus! törmäsin vasta sun blogiin toisen tanssiblogin kautta ja hyviä postauksia oot kirjottanu!
    Luin yhdestä kommentista, että olit ensin ryhmässä jossa tehtiin kärkkäri treeniä pari kertaa kk. Mulla oli sama juttu pari vuotta sitten, mutta sitten vaihtui baletti ope ja viime vuodesta alkaen tehdään joka tunti sellanen puoli tuntia vähintään kärkitreeniä. Kehityksen kyllä huomaa nopeesti kun tehään säännöllistä treeniä :)
    Mullakin on kohta uusien kärkkäreitten oston aika, vihaan vaan ostaa uudet, kun on juuri tottunut kunnolla vanhoihin..

    VastaaPoista
  11. Hei Hanna!

    Tuo onkin varsin ihanteellinen tapa tehdä kärkitreeniä koulussa; jos kärjillä tanssiminen on keskitetty vain muutamalle päivälle, ainakin itseni kohdalla käy niin, että ensin menee jonkin verran kehon herättelyyn, ja juuri kun kärkitreeni tuntuu hyvältä ja sujuu, ne loppuvat. On valitettavaa, että kärkitreeni kulkee vaihtelevalla menestyksellä kouluissa. Toki myös oppilaiden taso vaikuttaa asiaan: vasta-alkajille opetetaan alkeita jonkin verran, "seniorit" tahkovat paljon muutakin kuin tekniikkaa.

    Ja myötätunnot on sun puolella tossujen hankinnassa: uusien kärkitossujen ostaminen on tympeää! Tai ei nyt niin tympeää, musta on ihanaa hankkia jotain uutta. Mutta kärkitossut vaatii aikaa ja vaivaa, jotta ne toimivat.
    Tsemppiä sulle tossuhankintoihin!

    -Heidi

    VastaaPoista
  12. Moi!
    Mä oon harrastanut balettia reilun vuoden. Teen kärjillä kun ope sano et mun nilkat oli tarpeeks vahvat. Mul on vaan yksi ongelma: Nilkat ei taivu ihan niin paljon kun haluisin. Muuten oon ihan notkee. En kaipaa semmosta vastausta, kun että "mene istumaan ja pyydä kavereita painamaan varpaita lattiaan" Mulle se ei oikein toimi, kun kaverit ei viitsi oikein painaa... Olisko sulla joku neuvo. Mulla on tanssia viikossa 7,5 tuntia, balettia 4,5 tuntia. Ajattelin pyrkiä kansallisoopperan balettioppilaitokseen, mut mua mietityttää, et mikä on balleriinan maximipituus? Oon 12 v
    ja n.160cm pitkä. Kiitti jos vastaat! sun blogi on paras! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei L,
      Notkeus tulee ajan kanssa, ja mitä vahvemmat nilkat ovat, sitä notkeammat.
      Itselläni nilkat ovat vasta nyt hyvät, notkeat ja suht. vahvat, ja siihen meni parisen vuotta ja paljon treeniä.
      Seuraavilla harjoituksilla olen huomannut tuottavan hyviä tuloksia. Kuudennessa asennossa kärjille, plie (edelleen kärjillä) ja pliessä ns. työnnä nilkkoja boksin yli niin että tunnet venytyksen nilkoissa, ja tee sama ekassa asennossa.
      Molempia kannattaa tehdä vuorotellen yhdellä jalalla, eli esim. ekassa asennossa työnnä toinen jalka kärjelle ja siitä työnnä nilkkaa voimakkasti boksin ylitse.
      Nilkkojen vahvistamiseksi pelkät relevet molemmilla ja yhdellä jalalla ovat hyviä, ja jumppakuminauhalla tehtävät flex-point -harjoitukset ovat hyviä.
      Suosittelen, että kysyisit opettajaltasi lisäneuvoja, hän osaa varmasti antamaan sulle hyviä vinkkejä kun hän tuntee sinut tanssijana.
      Sä olet niin nuori, että tulet vielä kasvamaan, mutta älä ota hirveää stressiä siitä.
      Maria Kotcetkova on 150-senttinen, Diana Vishneva about 168 cm, mutta pisimmän varren taitaa vetää Svetlana Zakharova, joka on suunnilleen 178-180 -senttinen. Mitä pitempi ballerina - etenki ku kärjillä tanssijalle tulee n. 10cm lisäpituutta.
      Hyvin pitkän ballerinan voi olla hankalempaa löytää partneria, koska miestanssijat eivät ole hirveän pitkiä.
      Mut älä sä murehdi sitä vielä; olet kasvuiässä, ja sun pituus kyllä muuttuu.
      Jos asia huolettaa, ota yhteyttä Kansallisen oppilaitokseen ja kysy tuosta pituushuolistasi.

      Voi kiitos sinulle tuosta ihanasta kommentista!
      Paljon tsemppiä sulle nilkkaharjoituksiin!

      Terkuin,
      Heidi

      Poista

Kommentoi, vaikuta ja ilahduta